Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Nuijasodan muistomerkin pystyttämisestä Santavuoren taistelun (24.2.1597) kunniaksi Kapalankankaalle Ilmajoen ja Kurikan rajalle. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäja Matti Visanti ja sen vihkiäisjuhlaa 1925 kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Relander puolisoineen.
”Harvemmassa on sekä menneisyydessä että nykyisyydessä henkilöitä, jotka asettuvat heikomman puolelle niitä vastaan, jotka tuosta heikommasta hyötyvät ja joihin itsekin ulkonaisesti kuuluu.”
Juuri näin menetteli Jaakko Ilkka. Tehdessään niin hän otti kohdalleen suuren riskin. Hänellä itsellään oli paljon vähemmän voitettavana ja paljon enemmän menetettävänä kuin oli niillä, joita hän johti. Sen kaiken hän myös menetti” (kirjoitti Professori Heikki Ylikangas Jaakko Ilkka -näyttelyyn Ilmajoen museossa).
Jaakko Ilkka seura kunnioittaa edelleen niitä tuhansia nuijasotureita ja heidän päälliköitään, jotka taistelivat 1596–1597 Ruotsi-Suomen marskin Klaus Flemingin armeijaa vastaan oikeuksiensa puolesta.
Suurin taistelu käytiin Nokialla Sylvesterin yönä 1596–1597 vuoden vaihteessa, jossa Flemingin armeija tappoi lähes 2 000 nuijasoturia. Jaakko Ilkka pääsi pakenemaan mutta saatiin kiinni Ilmajoella.
Fleming olisi halunnut kuulustella Ilkkaa ja muita nuijapäälliköitä mutta Pohjanmaan vouti Aabraham Melkiorinpoika järjesti pikaoikeudenkäynnin, jonka seurauksena 27.1.1597 määrättiin mestattavaksi nuijapäälliköt: Pentti Piri Alahärmästä, Aabraham Pernu Isostakyröstä, Yrjänä Kontsas Isostakyröstä, Mauno Vitikka ja Olli Ollinpoika Niemelästä Keski-Pohjanmaalta sekä Jaakko Ilkka Ilmajoelta.
Mestaus tapahtui Kontsaan saaressa Isossakyrössä. Ruumiitten osat tuotiin mestattujen kotipaikkakunnille teilipyörien päälle asetettuina. Nuijasoturit yrittivät vielä 24.2.1597 Ilmajoen ja Kurikan rajalla Santavuorella ja Kapalankankaalla taistella Flemingin joukkoja vastaan mutta tämäkin taistelu hävittiin. Professori Kari Hokkanen kirjoittaa 1997 Sanomalehti Ilkassa 27.2.:
”Nuijasodan on katsottu olleen tarpeellinen, jossa talonpoikainen itsenäisyystahto muuttui vuosisatojen mittaan kansalliseksi itsenäisyystahdoksi.”
Mielenkiintoista juuri tällä hetkellä on se, että naiskirjailijat Johanna Valkama ja Paula Havaste ovat kirjoissaan käsitelleet faktan ja fiktion keinoin nuijasotaa ja sen jälkeistä aikaa naisnäkökulmasta.
Sukututkijat ovat avanneet DNA-näytteiden pohjalta uusia näkökulmia Jaakko Pentinpoika Ilkan sukuun 1500-luvulle ja hänen jälkeläisiinsä, siis meihin tässä ajassa eläviin ilkkalaisiin.
Jorma Aro
Jaakko Ilkka seuran puheenjohtaja