Itsemurhakeskustelussa pitäisi pitää yllä toivoa ja pysyä tosiasioissa, sanoo Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen STT:lle. Kukkosen mukaan sosiaalisessa mediassa väärä tieto voi levitä helposti, ja itsemurhaa voidaan turhaan dramatisoida tai romantisoida. Tämä voi olla jopa vaarallista itsemurhavaarassa oleville ihmisille.
– Apua on saatavilla, Kukkonen muistuttaa.
Vuonna 2023 nuorten itsemurhat kääntyivät pieneen nousuun vuoteen 2022 verrattuna, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Pitkällä aikavälillä alle 25-vuotiaiden itsemurhien määrä ja kuolleisuus ovat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun alkupuolen tasosta.
Mieli ry:n kriisipuhelimeen tulevat itsetuhoiset puhelut ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä voi kertoa myös stigman eli häpeäleiman vähenemisestä, kertoo Kukkonen.
– Itsemurhasta uskalletaan puhua. Nuoret tunnistavat (itsetuhoisuutta) paremmin ja uskaltavat hakea apua.
Vastuu kaikilla aikuisilla
Kun itsemurhamäärät nousevat lyhyellä aikavälillä kertoo se siitä, että hyvinvoinnissa on otettu takapakkia, sanoo Kukkonen. Siksi itsemurhiin on yhteiskunnassa puututtava yhtä suurella vakavuudella kuin muihinkin ehkäistävissä oleviin kuolemiin. Apua on oltava saatavilla monipuolisesti ympäri Suomen jo varhaisessa vaiheessa.
– On hyvinvointialueita, missä jonot ovat ruuhkautuneet. Tämä (itsemurhariski) on tilanne, jossa ei voida odottaa.
Hän painottaa, että kaikilla aikuisilla on vastuu itsemurhien ehkäisyssä – niin lähiaikuisilla, terveydenhuollon ammattilaisilla kuin sosiaalisen median käyttäjilläkin. Myös poliittiset päätökset ja julkinen keskustelu muokkaavat sitä, millaisessa ilmapiirissä nuoret kasvavat.
– Jos yhteiskunnassa on kauhean kovat arvot, niin kyllähän se aiheuttaa nuorille paineita.
Kukkonen haluaa viestiä nuorille, että tavallinen riittää, ja kaikessa ei tarvitse olla täydellinen. Hän toivoo, että yhteiskunnassa keskityttäisiin hyvinvointia parantaviin seikkoihin kilpailuasetelman luomisen sijasta.
Tunnesäätelyn kehittymättömyys korostuu
Nuorten tilastoissa on vuosittain paljon vaihtelua, ja yhtä selittävää syytä itsemurhille ei ole, kertoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola STT:lle.
Pirkolan mukaan suurin osa nuorista pärjää ja on kykeneväinen ottamaan haasteita vastaan. Nuorilla korostuu kuitenkin tunnesäätelyn kehittymättömyys.
– Voidaan olla taipuvaisempia impulsiivisuuteen.
Nuoret eivät välttämättä ole tottuneet avun hakemiseen samalla tavalla kuin varttuneemmat. Voi myös olla toivottomuutta tai väärää tietoa siitä, ettei apua olisi tarjolla.
Pirkola ajattelee ihmisten olevan sopeutuvaisia, mutta ilmastonmuutos, globaali taloudellinen turbulenssi ja sodat voivat horjuttaa nuorten mielenmaisemaa. Joillekin maailman meno voi olla liikaa ja silloin olisi hänen mukaansa tärkeää, että hakeudutaan yhteyteen toisten kanssa ja pidetään keskusteluissa yllä toivoa.
Pirkolan mukaan itsetuhoisuudesta puhutaan nykyään enemmän, mikä on hyvä, kunhan pysytään tosiasioissa.
Syytä katastrofiajatteluun ei Pirkolan mukaan ole, mutta valppauteen kyllä. Itsemurhia voidaan ehkäistä, ja ihmisiä kannattaa ohjata avun piiriin aina, kun siihen on syytä, hän sanoo.
Täältä saa apua
Keskusteluapua saa esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
– Sosiaali- ja kriisipäivystys, oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen numerosta.
– Mieli ry:n kriisipuhelin ympäri vuorokauden 09 252 50111.
– Poikien Puhelin numerossa 0800 948 84 ma–to kello 13–18 ja pe 13–16.
– Netari-palvelussa voi jutella nuorisotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa sunnuntaista torstaihin kello 18–21.
– Sekasin-chat, keskusteluapua nuorille.
– Helsingin kaupungin kriisipäivystys joka päivä kellon ympäri numerossa 09 310 44222.
– Kirkon palveleva puhelin 0400 221 180 joka päivä kello 18–24, Kirkon keskusteluavun chat arkisin kello 12–20.
– Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa keskusteluapua päivystyspuhelimessaan 09 2340 6102 joka päivä kello 9–18.
– Hätänumeroon 112 soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, kun paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia ja tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa.
