Itävallassa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaleissa, jotka voivat ennusteiden mukaan viedä laitaoikeiston vaalivoittoon. Maahanmuuttovastainen Itävallan vapauspuolue voi kasvaa vaaleissa suurimmaksi puolueeksi.
Vapauspuolue on jo pitkään ollut suosituin puolue mielipidetiedusteluissa, mutta keskustaoikeistolainen Itävallan kansanpuolue on kirinyt johtoasemaa kiinni vaalien lähestyessä. Kolmantena mittauksissa on ollut sosiaalidemokraatit.
Hallitusvallassa on tällä hetkellä keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen ja vihreiden koalitiohallitus. Liittokanslerina on kansanpuoluetta johtava Karl Nehammer.
Vapauspuolueen johdossa on tunteita herättävä Herbert Kickl, joka joutui vuonna 2019 eroamaan sisäministerin paikalta aiempaan puoluejohtajaan kohdistuneen Venäjä-kohun seurauksena.
Hallituksen kasaamista vapauspuolueen johdolla pidetään käytännössä joko mahdottomana tai äärimmäisen vaikeana.
Kritiikkiä Venäjä-pakotteista
Politiikkalinjauksissaan vapauspuolue on tullut tunnetuksi erityisesti maahanmuuttovastaisuudestaan.
Puolueohjelmassaan se linjaa muun muassa, että rikoksista tuomitut ulkomaalaiset tulisi karkottaa kotimaahansa. Lisäksi puolueen vaaliohjelman mukaan oikeutta turvapaikkaan tulisi tarkastella uusiksi määräajoin.
Myös puolueen suhde Venäjään ja Ukrainan sotaan on herättänyt huomiota.
Vaaliohjelmassaan puolue katsoo, että puolueettomuuden vastainen asenne Ukrainan sodassa on vahingoittanut Itävaltaa enemmän kuin Venäjää. Kritiikin kohteena Ukraina-politiikassa on ennen kaikkea Euroopan unioni, johon puolue muutenkin suhtautuu kriittisesti.
Osa Itävallan ulkopuolella voi muistaa vapauspuolueen myös ajalta, jolloin 14 EU-maata jäädytti kahdenväliset suhteensa Itävaltaan sen takia. Boikotti jatkui seitsemän kuukauden ajan vuonna 2000, kun vapauspuolueen pitkäaikainen johtaja Jörg Haider oli saanut nostettua puolueensa pienpuolueesta mittavaksi poliittiseksi voimaksi ja osaksi hallitusta.
Edeltäjä kaatui Venäjä-kohuun
Vuonna 2019 vapauspuolueen silloinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache joutui eroamaan Venäjä-kohun seurauksena. Syynä oli Ibizalla salaa kuvattu video, jossa Strache näytti olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.
Myös Kickl joutui kohun takia pois sisäministerin paikalta. Silloinen liittokansleri Sebastian Kurz katsoi, että tämä ei pystyisi valvomaan tutkimuksia oman puolueensa rikkomuksista.
Lopulta kaikki vapauspuolueen ministerit jättivät hallituksen. Kurz puolestaan sai epäluottamuksen äänestyksessä.
Verkkolehti Politicon mukaan Kicklin sisäministerikauden seurauksena tiedustelupalvelut keskeyttivät tietojen jakamisen Itävallalle. Ennen tätä poliisi oli takavarikoinut Itävallan tiedustelupalvelun BVT:n päämajasta tietopankin, joka sisälsi salaista tiedonvaihtoa läntisten tiedustelupalveluiden kanssa.
Kickl nousi vapauspuolueen johtoon vuonna 2021. Seuraavina vuosina puolue muun muassa kritisoi koronaviruspandemiasta seuranneita rajoituksia.