Itä­val­lan liit­to­pre­si­dent­ti antoi lai­ta­oi­keis­tol­le teh­tä­väk­si hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­sen

Itävallan liittopresidentti Alexander van der Bellen ja laitaoikeistolaisen vapauspuolueen johtaja Herbert Kickl kättelivät loppiaisena liittopresidentin residenssissä. LEHTIKUVA / AFP
Itävallan liittopresidentti Alexander van der Bellen ja laitaoikeistolaisen vapauspuolueen johtaja Herbert Kickl kättelivät loppiaisena liittopresidentin residenssissä. LEHTIKUVA / AFP

Itävallan liittopresidentti Alexander van der Bellen on antanut laitaoikeistolaisen vapauspuolueen (FPÖ) johtajalle Herbert Kicklille tehtäväksi hallituksen muodostamisen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun laitaoikeistolainen puolue johtaa hallitusneuvotteluja maassa, vaikka se on kuulunut Itävallan hallitukseen useita kertoja vuodesta 2000 lähtien.

Vapauspuolue nousi syyskuun vaaleissa parlamentin suurimmaksi puolueeksi.

Liittopresidentti sanoi, että Kickl uskoo löytävänsä ratkaisuja hallitusneuvotteluihin ja että tämä haluaa ottaa vastuun asiasta.

– Siksi olen antanut hänelle tehtäväksi aloittaa neuvottelut konservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) kanssa liittovaltion hallituksen muodostamiseksi, van der Bellen sanoi ja lisäsi, ettei päätös ollut helppo.

Kansanpuolueen johtamat neuvottelut kariutuivat

Liittopresidentti pyysi alun perin lokakuussa konservatiivisen kansanpuolueen silloista johtajaa Karl Nehammeria aloittamaan hallitusneuvottelut, vaikka tämän puolue jäi vaaleissa toiseksi suurimmaksi. Nehammer kertoi lauantaina eroavansa sekä liittokanslerin että puoluejohtajan tehtävistä hallitusneuvotteluiden kariuduttua sosiaalidemokraattien kanssa.

Itävaltalaismedioiden ORF:n ja Die Pressen mukaan kansanpuolueen tuore väliaikainen puheenjohtaja Christian Stocker on valmis hallitusneuvotteluihin vapauspuolueen kanssa.

– Tämä maa tarvitsee vakaan hallituksen juuri nyt, emmekä voi jatkuvasti hukata aikaa vaalikampanjoihin, Stocker sanoi sunnuntaina, kun puolue ilmoitti täyskäännöksestään.

Vapauspuolue nousi suurimmaksi

Aiemmin päähallituspuolueena toiminut kansanpuolue menetti syyskuun vaaleissa hallituskumppaninsa vihreiden kanssa yhteensä 30 paikkaa ja enemmistöaseman parlamentin alahuoneessa eli kansallisneuvostossa.

Vapauspuolue sai yhteensä 57 paikkaa 183-paikkaisesta kansallisneuvostosta. Toiseksi suurin oli kansanpuolue 51 paikalla ja kolmanneksi suurin sosiaalidemokraatit 41 paikalla. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan siis vähintään kahta kolmesta suurimmasta puolueesta.

Entisten natsien 1950-luvulla perustama vapauspuolue on suhtautunut kriittisesti Ukrainan tukemiseen ja melko myönteisesti Venäjään.

Sadat ihmiset protestoivat laitaoikeistoa vastaan Wienissä ja huusivat "natsit ulos".

Aiemmin myös liittopresidentti on ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti Kickliin, joka nousi vapauspuolueen johtoon vuonna 2021. Hänet tunnetaan vihamielisestä retoriikasta, ja hän on muun muassa kutsunut van der Belleniä "seniiliksi muumioksi".

Ilmoita asiavirheestä