Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustava liittokansleri Karl Nehammer kertoi lauantaina keskeyttäneensä hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien kanssa. Nehammerin mukaan puolueet eivät päässeet sopuun avainkysymyksistä.
Perjantaina kolmas hallitusneuvotteluissa mukana ollut puolue, liberaali Neos, ilmoitti jättävänsä neuvottelut.
Konservatiivista Itävallan kansanpuoluetta johtava Nehammer kertoi lauantaina X-viestipalvelussa julkaisemallaan videolla, että hän aikoo erota lähipäivinä tehtävistään sekä liittokanslerina että puolueensa puheenjohtajana.
– Hallitusneuvotteluiden kariutumisen jälkeen aion tehdä seuraavaa: aion erota sekä liittokanslerin että kansanpuolueen puheenjohtajan tehtävistä lähipäivinä ja mahdollistaa sujuvan siirtymävaiheen, Nehammer sanoi videolla.
Nehammer sanoi jo lokakuun alussa hallitusneuvotteluiden alkaessa sosiaalidemokraattien kanssa, että edessä olisi raskas tehtävä.
Itävallassa hallitus on keskimäärin saatu muodostettua noin kahden kuukauden kuluttua vaaleista.
Laitaoikeisto voitti vaalit
Vuodesta 2021 liittokanslerina toiminut Nehammer on johtanut toimitusministeristöä syyskuun lopulla järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Kansanpuolue menetti hallituskumppani vihreiden kanssa vaaleissa yhteensä 30 paikkaa ja enemmistöaseman parlamentin alahuoneessa kansallisneuvostossa.
Syyskuun vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa laitaoikeistolainen vapauspuolue (FPÖ), mutta ristiriitaisia tunteita herättävän Herbert Kicklin johtaman puolueen kanssa samaan hallitukseen halukkaita ei ole ollut. Entisten natsien perustama vapauspuolue on suhtautunut kriittisesti Ukrainan tukemiseen ja melko myönteisesti Venäjään.
Vapauspuolue sai yhteensä 57 paikkaa 183-paikkaisesta kansallisneuvostosta. Toiseksi suurin oli kansanpuolue 51 paikalla ja kolmanneksi suurin sosiaalidemokraatit 41 paikalla. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan siis vähintään kahta kolmesta suurimmasta puolueesta.