Naton uuteen Itämeren valvontaoperaatioon osallistuu kaksi puolustusliiton neljästä pysyvästä merivoimaosastosta, kertoo Britanniaan sijoitettu Naton merivoimajohtoporras. Operaatioon osallistuvat laivasto-osasto SNMG1 sekä miinantorjuntaosasto SNMCMG1.
Vedenalaista infrastruktuuria suojelemaan tarkoitetun Baltic Sentry -operaation aloittamisesta kerrottiin tiistaina Helsingissä pidetyssä Itämeren alueen Nato-maiden huippukokouksessa.
Operaatioon osallistuvan laivasto-osaston lippulaiva on tällä hetkellä hollantilainen fregatti Tromp ja miinantorjuntaosaston Hollannin laivaston tutkimusalus Luymes. Viimeksi mainittuun osastoon kuuluu lisäksi saksalainen miinanraivaaja Datteln.
Meriliikennettä seuraavien Vesselfinder- ja Marinetraffic-palveluiden mukaan miinantorjuntaosaston kaksi laivaa olivat keskiviikkona iltapäivällä Suomenlahdella ja hollantilaisfregatti Etelä-Itämerellä Bornholmin saaren lähistöllä.
Hollannin puolustusministerin Ruben Brekelmansin mukaan myös miinantorjunta-alus Schiedam osallistuisi Baltic Sentry -operaatioon.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kieltäytyi tiistaina Ylellä kommentoimasta suomalaisalusten mahdollista osallistumista Nato-komennossa Baltic Sentry -operaatioon. Näin voi kuitenkin käydä, sillä operaation on arvioitu kestävän mahdollisesti kuukausia ja Suomen on määrä osallistua molempien edellä mainittujen Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan tämän vuoden kuluessa. Laivasto-osastoon osallistuisi suunnitelmien mukaan yksi Hamina-luokan alus enintään kuukauden ja miinantorjuntaosastoon yksi Katanpää-luokan alus enintään kolmen kuukauden ajan. STT:lle kerrottiin keskiviikkona, ettei suomalaisalusten osallistumisen ajankohdasta ole vielä päätetty.
Ruotsi ja Latvia luvanneet aluksia
Pinta-alusten lisäksi Baltic Sentryyn osallistuu Naton mukaan muun muassa merivalvontakoneita ja droneja. Naton merivoimajohtoporras muistuttaa tiedotteessaan, että puolustusliitolla on Itämerellä uuden valvontaoperaation lisäksi muutakin partiointi- ja harjoitustoimintaa eli kyse on nimenomaan läsnäolon vahvistamisesta.
Naton pääsihteeri Mark Rutte ei halunnut Helsingissä kertoa Baltic Sentry -operaation tarkkaa kokoa, mutta se on tuskin jäämässä pinta-alustenkaan osalta vain kolmeen tai neljään. Esimerkiksi Latvian pääministeri Evika Silina kertoi uutistoimisto Letan mukaan maan olevan valmis antamaan yhden partioveneen Nato-operaation käyttöön.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi puolestaan jo viime viikonloppuna maan lähettävän Itämerelle Nato-operaatioon kolme merivoimien alusta ja valvontalentokoneen. Hieman epäselvää on, tarkoittiko Kristersson juuri Baltic Sentryä, sillä Nato ei ollut tuolloin vielä kertonut operaation aloittamisesta.
Uutta oikeuskäytäntöä ehkä luvassa
Helsingin huipputapaamisessa päätettiin myös koota eri maiden ulkoministeriöistä oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmä pohtimaan sitä, millaisia toimia kansainvälinen merioikeus sallii merenpohjassa kulkevien yhteyksien epäiltyjä rikkojia vastaan.
Esiin nousee kysymys siitä, miten voi toimia, jos epäiltynä oleva laiva ei noudata rantavaltion viranomaisten pyyntöä siirtyä pois kansainvälisiltä vesiltä. Suomelle paljon kehuja kirvoittaneen Eagle S:n tapauksessa alus noudatti viranomaisten kehotusta siirtyä Suomen aluevesille.
Uutistoimisto TT:n haastattelema merioikeuden professori Henrik Ringbom Åbo Akademista pitää oikeudellista selvitystä erittäin tervetulleena. Hänen mukaansa merioikeus ei ole sabotaasitapauksien osalta mitenkään yksiselitteinen ja useamman valtion yhteisymmärryksellä asiasta voi olla merkitystä.
– Se voi johtaa uuteen käytäntöön, mikä on tärkeää, koska tässä on ollut tiettyä pelokkuutta, Ringbom sanoo.
Hänen mukaansa maat eivät voi vain istua paikoillaan ja seurata sivusta, kun niiden merikaapeleita tuhotaan.