Italian kartta on täynnä punaisia, keltaisia ja mustia pisteitä. Punainen tarkoittaa pedofiliasta lainvoimaisen tuomion saanutta tai sovitteluun päätynyttä pappia, keltainen sellaista, jonka tapaus on yhä avoinna. Musta merkitsee ulkomailla syytettyä pappia, joka on paennut Italiaan.
Kartan on laatinut italialainen Rete l’abuso -yhdistys, joka edustaa katolisen kirkon pappien seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Yhdistyksen mukaan maassa on yhteensä yli tuhat pedofiilipappia, joiden uhreja on viimeisen 25 vuoden aikana kertynyt yli 4 000.
Kartan pedofiilipappien määrä vastaa kolmea prosenttia koko maan noin 31 000 papista.
Yhdistyksen puheenjohtajan Francesco Zanardin mukaan kyseessä on vain jäävuoren huippu. Hyväksikäyttötapauksia ympäröi Italiassa hiljaisuus, jonka vuoksi monet tapaukset jäävät edelleen pimentoon.
– Esimerkiksi Lombardian alueella laskimme 160 pedofiilipappia. Vain 28 on saanut lainvoimaisen tuomion. Tämä osoittaa, miten tehoton oikeusjärjestelmä on, Zanardi kertoi toukokuussa Italian ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Franciscuksen uudistukset eivät riitä
Edesmenneen paavi Franciscuksen on muistokirjoituksissa kiitelty puuttuneen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksiin edeltäjiään tarmokkaammin. Rete l’abuson keräämissä uhrien tarinoissa toistuu kuitenkin pettymys siihen, ettei paavi "tehnyt mitään".
Zanardin mukaan ongelmana on, että paavin laatimat lait pätevät vain Vatikaanissa. Samaan aikaan Italian lainsäädännössä on suuria aukkoja.
Yksi niistä on, että esimerkiksi opettajia ja lääkäreitä koskeva ilmoitusvelvollisuus epäillystä hyväksikäytöstä ei koske pappeja tai tavallisia ihmisiä. Lisäksi vapaaehtoisjärjestöjen tai kirkon työntekijöiltä ei vaadita Italiassa rikosrekisteriotetta.
– Italiasta puuttuu kahden raiteen oikeusprosessi, on vain kirkkolainsäädäntö. Siitä johtuu monien uhrien vanhempien kokema pettymys. Kaikki pedofiilipappeja koskevat ratkaisut on sysätty paavin ja Vatikaanin harteille, vaikka todellisuudessa kirkkolailla on rajoitteensa. Niiden lisäksi tarvitaan valtiollista lainsäädäntöä, Zanardi sanoo.
Virallinen tilasto puuttuu
Siinä missä Yhdysvalloissa ja useissa muissa maissa pedofiilipappien toimia on alettu ilmiantojen jälkeen järjestelmällisesti selvittää, Italiassa ei ole edes virallista tilastoa ilmiön yleisyydestä. Zanardi kertoo STT:lle puhelimitse, ettei valtio ole ollut kiinnostunut yhdistyksen keräämistä tiedoista.
– Ilmoitimme valtakunnansyyttäjälle jo pari vuotta sitten yli 400 hyväksikäyttötapauksesta, joiden tiedot olimme keränneet uhreilta. Odotimme, että meidät olisi kutsuttu sen jälkeen kuultavaksi ja meiltä olisi kysytty kyseisten pappien nimet. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, Zanardi sanoo.
Myös Zanardi kertoo olevansa seksuaalisen hyväksikäytön uhri ja sairastuneensa sen aiheuttaman stressin vuoksi paksusuolen syöpään. Hän toivoo, että vastavalittu paavi Leo XIV pyrkisi edistämään lainsäädännön puutteiden korjaamista kaikissa niissä maissa, joissa puutteita esiintyy.
– Paavi voi pyytää parlamenttia korjaamaan lakia. Häntä varmasti kuunneltaisiin, Zanardi sanoo.
Uutta paaviakin syytetty peittelystä
Uuden paavin Leo XIV:n eli Robert Francis Prevostin suhtautumisesta seksuaalisen hyväksikäytön tapauksiin alettiin keskustella heti hänen valintansa jälkeen. Pappien uhreja puolustava yhdysvaltalainen Snap-järjestö nosti uudelleen esiin kaksi tapausta, joissa Prevostin väitetään toimineen kyseenalaisesti.
Järjestön mukaan Prevost salli 2000-luvun alussa Chicagossa pedofiliasta syytetyn papin asumisen paikallisen alakoulun lähellä. Toinen tapaus on vuodelta 2022, jolloin Prevost työskenteli Perussa Chiclayon piispana.
Tuolloin kolme naista teki rikosilmoituksen pappien harjoittamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka tutkinta kirkon sisällä ei heidän mukaansa ollut edennyt. Yhden uhreista kerrotaan olleen tapahtumahetkellä 9-vuotias.
Naisten mukaan Prevost ei ollut tutkinut riittävästi heidän tapaustaan eikä ollut välittänyt siitä riittäviä tietoja Vatikaaniin. Lisäksi toisen papeista annettiin jatkaa messujen pitämistä.
Chiclayon hiippakunta torjui syytökset viime vuonna julkaisemassaan tiedotteessa, National Catholic Reporter -lehti kertoi. Sen mukaan tapauksen tiedot lähetettiin Uskonopin virastoon, joka ei kuitenkaan löytänyt hyväksikäytöstä riittävästi todisteita. Myös Perun viranomaiset hylkäsivät syytteet, sillä niiden syyteoikeus oli vanhentunut.
Snap-järjestö teki molemmista tapauksista virallisen valituksen Vatikaanille tämän vuoden maaliskuussa.
Zanardi ei elättele uuden paavin suhteen suuria toiveita. Hän kertoo Rete l’abuso -yhdistyksen seuraavan tapausta, jossa sisilialainen Ennan käräjäoikeus tuomitsi pappi Giuseppe Rugolon 4,5 vuoden vankeuteen alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tapaus on sittemmin edennyt hovioikeuteen.
Samaan aikaan syytteessä ovat hiippakunnan piispa ja toinen pappi, joiden epäillään valehdelleen tuomioistuimessa peitelläkseen tapausta. Zanardi kertoo yhdistyksen lähettäneen tiedot tapauksesta aikoinaan Piispojen virastoon, jonka johdossa oli tapahtuma-aikaan Prevost.
– Hän ei koskaan tehnyt asialle mitään. Siksi mielipiteeni hänestä ei voi olla hyvä, Zanardi sanoo.