Maastoa useasta kohdasta sytyttänyt mies heittää kivellä droonia, joka on tullut kuvaamaan todistusaineistoa, ja pakenee sitten paikalta moottoripyörällä. 10-vuotias poika sytyttää palon ja juoksee sitten traktorin kyydissä odottavan isoisänsä luokse.
Etelä-Italiassa sijaitsevan Calabrian taivaalla on tänä kesänä lentänyt kymmeniä drooneja, jotka ovat kuvanneet ja tallentaneet maastopalojen sytyttäjiä itse teossa. Droonit ovat osa toista vuotta käytössä olevaa nollatoleranssimallia, jonka ansiosta maastoa on palanut alueella tänä kesänä yli puolet viime vuotta vähemmän.
Calabrian väestönsuojelusta vastaava Domenico Costarella kertoo mallin saaneen alkunsa vuoden 2021 katastrofaalisesta kesästä. Tuolloin tuli roihusi Calabriassa niin laajalti, että alueelle julistettiin hätätila.
– Droonit toimivat pelotteena, auttavat huomaamaan tulipalot varhaisemmassa vaiheessa ja helpottavat niiden sammuttamista. Pystymme droonien avulla valvomaan laajoja alueita, minkä lisäksi ne ovat hyvin hiljaisia. Niiden huomaaminen kestää kauan, Costarella sanoo Catanzaron kaupungissa.
Kun drooneja viime vuonna oli viisi, on niiden määrä tänä vuonna nostettu 30:een. Lentotunteja niille on kertynyt jo yli 3 000. Droonien lisäksi nollatoleranssimalliin kuuluu esimerkiksi kattava verkosto vapaapalokuntalaisia.
– Kun vapaaehtoisia aiemmin palkittiin sammutettujen palojen määrästä, tapahtuu palkitseminen nyt palaneen maaston laajuuden perusteella, kertoo maastopalojen ehkäisyohjelman alueellinen koordinaattori Raffaele Mangiardi.
Vanhat maanviljelystavat voivat olla riski
Calabrian palontorjuntaa ohjaillaan Catanzarossa sijaitsevasta valvontahuoneesta. Näytön täyttää Calabrian kartta, jossa parhaillaan ilmassa olevat droonit näkyvät sinisinä pisteinä. Viereisellä näytöllä drooni numero neljän lähettämässä videokuvassa näkyy hedelmäpuiden keskeltä nousevaa savua. Koska kyseessä on selvästi yritys kitkeä aluskasvillisuutta tulen avulla, ei paikalle tällä kertaa lähetetä palokuntaa vaan karabinieerit eli puolisotilaalliset joukot.
Calabrian aluejohtajan Roberto Occhiuton mukaan jopa 80 prosenttia maastopaloista on ihmisen aiheuttamia.
Tuhopolttoon voi liittyä esimerkiksi naapuririitoja, mutta varsinaiset pyromaanit ovat Calabriassa harvassa, Domenico Costarella kertoo. Useimmiten maastopalo alkaa varomattomasta tulenkäytöstä.
– Calabriassa on tulentekokielto 15.6.–30.9. Usein ihmiset noudattavat vanhoja maanviljelystapoja ymmärtämättä, että maailma on muuttunut. Jos esimerkiksi polttaa aluskasvillisuutta 40 asteen kuumuudessa, tuulisella säällä ja satoja vuosia vanhan oliivipuulehdon vieressä, on tulen leviämisen riski todella korkea, Costarella sanoo.
Valvontahuoneen toisella puolella kerätään todistusaineistoa karabinieereja varten. Kuvissa vilahtelee liekkimeriä, karrelle palanutta maata ja palojen vieressä seisovia ihmisiä. Tänä vuonna viranomaisille on ilmiannettu yli 80 epäiltyä. Osa on syyllistynyt samalla ympäristörikokseen roskia polttamalla.
– Valvontahuoneessa on joka päivä paikalla karabinieeri, joka lähettää palopaikalle tarvittaessa autopartion, Costarella sanoo.
Catanzarossa elokuun lopulla vieraillut Italian väestönsuojelujohtaja Fabrizio Curcio totesi ohjelman saaneen aikaan selviä tuloksia. Siksi Calabrian malli saattaa ensi kesänä laajentua koko maahan.
Sisilia on kärsinyt eniten
Elokuun loppupuolella tehdyn laskelman mukaan Italiassa on tänä vuonna palanut jo 64 000 hehtaaria maastoa, kertoo Italian ympäristötutkimuskeskus ISPRA. Sen mukaan 72 prosenttia paloista on keskittynyt Sisiliaan ja 17 prosenttia Calabriaan.
Eniten paloista on kärsinyt Sisiliassa sijaitseva Palermo, jossa maastoa on palanut yli 15 800 hehtaaria. Elokuun viimeisellä viikolla Sisiliassa roihusi yli 50 maastopaloa, jotka sulkivat väliaikaisesti Trapanin lentokentän. Lisäksi paloja vastaan on taisteltu esimerkiksi Sardiniassa.
Muissa Välimeren maissa maastopalot ovat tänä kesänä roihunneet muun muassa Espanjassa, Kroatiassa ja Kreikassa. Rodoksen saarella evakuoitiin heinäkuussa maastopalojen vuoksi kymmeniätuhansia ihmisiä.
Vaikka suurin osa paloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena, tekee ilmastonmuutos niistä entistä voimakkaampia. Pitkät kuivuusjaksot, kova kuumuus ja tuuli tarjoavat otolliset olosuhteet palojen leviämiselle ja vaikeuttavat niiden sammuttamista.
Sytyttämisestä entistä kovemmat tuomiot
Calabrian maastopalojen määrä on muun muassa drooneja käyttävän nollatoleranssiohjelman käyttöönoton jälkeen vähentynyt huomattavasti. Kuumassa ja kuivassa Etelä-Italiassa palojen kitkeminen kokonaan on kuitenkin liki mahdotonta, koordinaattori Raffaele Mangiardi sanoo.
Mangiardin mukaan palojen ennaltaehkäisyssä on auttanut lakimuutos, jonka myötä palaneen maa-alueen käyttötarkoitusta ei saa muuttaa jopa 15 vuoteen palon jälkeen.
– Se tarkoittaa, ettei kukaan sytytä enää tulipaloa siksi, että haluaa muuttaa metsän viljelysmaaksi tai rakentaa metsän tilalle jotain. Lisäksi hallitus on koventanut entisestään maastopalojen sytyttämisestä annettavia tuomioita, Mangiardi kertoo.
Tuoreimman lakiehdotuksen mukaan tuhopoltosta tuomittaisiin jatkossa vähintään 4–6 vuotta vankeutta ja tahattomasta maastopalon aiheuttamisesta 1–2 vuotta vankeutta.