Valtiovarainministeriö (VM) on päättänyt käynnistää hyvinvointialueiden arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.
– Hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisen tarkoituksena on turvata alueen edellytykset järjestää asukkaidensa tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, kommentoi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.
Arviointimenettelyä varten ministeriö asettaa arviointiryhmän. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen vuoden päästä.
– Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi, Ikonen sanoo.
Arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa, sillä valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin.
Hyvinvointialue ei voi esimerkiksi tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia sen talouteen.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka ovat vastanneet vuoden 2023 alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Rahoitus tulee valtiolta. Hyvinvointialueet tekivät viime ja toissa vuonna huomattavia alijäämiä eli tuotot olivat selvästi pienemmät kuin kulut.
"Ei johda suoraan yhdistämisselvittelyyn"
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueelta kerrotaan, että menettelyllä ei ole välittömiä vaikutuksia palveluihin ja arjen toimintaan.
– Edelleen henkilöstömme tuottaa joka päivä keskisuomalaisille toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Ja näin jatkossakin on, kommentoi hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet tiedotteessa.
Hän nostaa esiin, että julkisuudessa on spekuloitu hyvinvointialueiden yhdistämisillä.
– On hyvä muistaa, että arviointimenettely ei johda suoraan yhdistämisselvittelyyn vaan se on erillinen prosessi, Tollet kertoo.
Lapissa suhtaudutaan arviointimenettelyyn maltillisesti, mutta koetaan, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti.
– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela tiedotteessa.
Lisäaikaa valmistellaan
Valtiovarainministeriö kertoi tiedotteessaan aiemmin tänään, että se valmistelee harkinnanvaraista lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tämä ei koske arviointimenettelyyn joutuvia alueita vaan lisäaikaa voisivat hyödyntää sellaiset hyvinvointialueet, jotka tasapainottavat talouttaan täysimääräisesti ja joille ei kerry uutta alijäämää tältä vuodelta.
– Tällä välineellä haluamme varmistaa rohkeasti toimintaansa uudistamaan ryhtyneiden hyvinvointialueiden tavoitteeseen pääsyn aikataulun harkinnanvaraisella joustamisella, Ikonen sanoi.
Ministeriön mukaan pääsääntö on yhä se, että alijäämät pitää kattaa lainmukaisessa aikataulussa eli ensi vuoden loppuun mennessä. Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen perustelee STT:lle lisäajan tarvetta sillä, että aika monella hyvinvointialueella tavoite jää hyvin pienestä kiinni. Ahonen ei mainitse nimeltä alueita, jotka lisäaikaa voisivat saada.
Enintään lisäaika olisi kaksi vuotta.
Oikeuskansleri otti kantaa
VM:n mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli eilen hyvinvointialueiden talouden tilannekuvasta ja alueiden ohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä. Käsittelyn taustalla oli oikeuskanslerin ratkaisu huhtikuussa. Ratkaisu koski alueiden talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välistä ristiriitaa.
Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on oikeuskanslerin mukaan hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan noin puolet hyvinvointialueista ei suunnittele kattavansa alijäämiä lain edellyttämällä tavalla, mikä on oikeuskanslerin mielestä huolestuttavaa. Oikeuskansleri katsoi, että voitaisiin harkita hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan lain sisältöä ja määräaikoja.
