– Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin Itä-Suomen tilanne näyttää tällä hetkellä vaikealta.
Aluekehittämisyritys MDI:n asiantuntijan Rasmus Aron mukaan kaikki negatiiviset shokit, joita Suomessa on tapahtunut esimerkiksi taloudessa, ovat osuneet Itä-Suomeen ja aiheuttaneet pitkäaikaisia vaikutuksia. Viimeisin shokki oli, kun metsäyhtiö UPM ilmoitti torstaina lopettavansa paperintuotannon Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa.
Itä-Suomen ahdinko ei ole uusi asia. Aron mukaan Itä-Suomi on ollut jo 1970-luvulta lähtien muuta Suomea huonommassa asemassa väestökehityksen ja työllisyyden kehityksen suhteen.
– Ja sitten tähän kaupan päälle Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja itärajan sulkeminen, Aro sanoo STT:lle.
Itä-Suomen väestö on vähentynyt 1960-luvulta lähtien elinkeinorakenteen murroksen vuoksi, mutta kehitys on kiihtynyt 2010-luvulla, Aro kertoo. Itä-Suomi menettää etenkin suurille kaupungeille nuoria, joista harva palaa takaisin.
Lisäksi Itä-Suomen väestö on iäkästä, ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Paljon keskusteltu syntyvyyden lasku on osunut Itä-Suomeen Aron mukaan "kovaa".
– Lopputuloksena Itä-Suomi kärsii suhteellisen yksipuolisen elinkeinorakenteen, työpaikkojen häviämisen ja geopoliittisten kriisien lisäksi väestön ja työvoiman vähentymisestä. Nämä tietenkin ruokkivat toinen toisiaan – tämä on noidankehämäinen kierre.
Tilastokeskus kertoi torstaina, että tänä vuonna suurin väestötappio on ollut Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Karjala menetti tammi–kesäkuun aikana reilut 750 asukasta ja Etelä-Karjala noin 700 asukasta.
Iso rakennemuutos etenee hiljaa
Lappeenrannan kaupungin työllisyysjohtajan Sanna Natusen mukaan UPM:n ilmoitus oli iso takaisku.
– Se on erittäin ikävä ja harmillisessa ajankohdassa tullut ilmoitus, Natunen sanoo STT:lle.
Tätä ennen Etelä-Karjalassa muun muassa matkailusektori kärsi rajusti rajan sulkemisesta ja teollisuus irtisanomisista ja lomautuksista. Natusen mukaan alueella on viestitty valtion suuntaan, että Etelä-Karjalassa on tapahtumassa iso, hiljaa etenevä rakennemuutos, jonka heijastevaikutukset näkyvät työttömyysluvuissa.
– Kyllähän Itä-Suomi on ollut puheissa vahvasti esillä, mutta puheet eivät ole vielä realisoituneet kaikilta osin.
Työllisyystilanne on vaikea koko Itä-Suomen alueella ja työttömyys on muuta maata yleisempää. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa kesäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,5 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 12,2 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli työttömistä 30 prosenttia.
Itä-Suomea on piinannut muuttotappio, mutta Natusen mukaan Lappeenrannan väestökehitys kääntyi viime vuonna positiiviseen suuntaan. Erityisesti ulkomaalaisen väestön määrä on kasvanut Lappeenrannassa ja osassa muitakin Etelä-Karjalan kuntia.
Toivoa siis on.
– Olemme saaneet uusia investointeja ja uusia avauksia on myös tuloillaan. Ehkä täällä on herännyt enemmänkin semmoinen taistelutahto, että halutaan puolustaa meidän omaa kotiseutua ja pitää se elinvoimaisena ja asuttuna.
Paljon kiinni Venäjästä
MDI:n Aro sanoo, että Itä-Suomi tarvitsee valtion tukia, mutta:
– Samaan aikaan voisi argumentoida, että Itä-Suomea on jo tuettu hirveästi. Mutta näkisin kuitenkin tärkeäksi, että Itä-Suomea tuetaan tässä siirtymävaiheessa.
Aron mukaan pelottavin realistinen vaihtoehto on, että nykyinen kehitys jatkuu Itä-Suomessa. Se johtaa näivettymiseen ja harvenemiseen, mikä olisi Aron mukaan ongelma koko Suomen näkökulmasta.
– Itä-Suomesta tulisi hiljalleen harvemmin ja harvemmin asuttu rajavyöhyke, jolla on muutamia sinnitteleviä kaupunkeja.
Suuri kysymys on, miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyvät seuraavan 20 vuoden aikana. Aro ennustaa, että Itä-Suomen työllisyystilanne pysyy muuta Suomea huonompana ainakin lähivuosina, vaikka sanookin toivovansa, että on väärässä.
Paljon on kiinni Venäjästä.
– Itärajalla on sellainen muuri, jota siinä ei varmaan ollut kylmänkään sodan aikana. Siksi iso kysymys on, mitä Venäjällä tapahtuu jatkossa. Se heijastuu väkisinkin Itä-Suomeen.
Aro muistuttaa, että Itä-Suomi ei ole aiheuttanut ongelmiaan itse, eivätkä kaikki halua muuttaa alueelta pois.
– Itä-Suomessa on alueita, joilla menee hyvin, ja suurin osa siellä asuvista on tyytyväisiä omaan asuinpaikkaansa.
