Iran on jälleen uhannut tuhota Persianlahden alueen energiainfrastruktuurin, jos maan tuotantolaitoksiin vielä isketään.
Iran sanoi keskiviikkona, että Yhdysvallat ja Israel olivat iskeneet Iranin tärkeään kaasulaitokseen Persianlahdella ja että se aikoi tehdä kostoiskuja Yhdysvaltain liittolaisten kaasulaitoksiin.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Israel oli yksin iskun takana eikä Yhdysvallat tiennyt kyseisestä iskusta. Trumpin mukaan Israel ei aio tehdä enää iskuja kyseiselle kaasukentälle.
– Varoitamme vihollista, että teitte valtavan virheen hyökätessänne Iranin energiainfrastruktuuriin. Vastaus (hyökkäykseen) on käynnissä, uhosi Iranin armeija lausunnossaan iranilaisen uutistoimisto Farsin mukaan.
Keskiviikkona iskun kohteena ollut Iranin South Pars/North Dome Gas on maailman suurin luonnonkaasukenttä.
Iran saa kentältä noin 70 prosenttia kotimaisesta maakaasusta. Kenttä on tärkeä myös Qatarille, jonka kanssa Iran jakaa varannon. Persianlahden maat tuomitsivat voimakkaasti kaasukenttään kohdistuneet iskut.
Libanonin terveysministeriö kertoo, että yli tuhat ihmistä on kuollut Israelin iskuissa maaliskuun alun jälkeen. Kuolleiden joukossa on noin noin 120 lasta sekä kymmeniä naisia ja terveydenhuollon työntekijöitä.
Lisäksi lähes 2 600 ihmistä on ministeriön mukaan haavoittunut Israelin iskuissa.
Israelin ja Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin viimeisimmät vihollisuudet alkoivat 2. maaliskuuta. Israel ja Yhdysvallat aloittivat sodan Irania vastaan helmikuun viimeisenä päivänä. Iran on Hizbollahin merkittävä tukija.Lähi-idän sodan päättymiselle ei ole määritelty tarkkaa aikataulua, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth. Sota käynnistyi, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Iraniin noin kolme viikkoa sitten.
Hegseth sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina, ettei Yhdysvallat halua asettaa sodan kestolle tarkkaa aikarajaa. Hän lisäsi kuitenkin Yhdysvaltojen olevan aikataulussa.
Hegsethin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lopulta päättää, milloin tavoitteet on saavutettu ja sota päättyy.
Hegseth otti myös kantaa mediatietoihin, joiden mukaan Pentagon on pyytänyt kongressilta yli 200 miljardin dollarin lisärahoitusta konfliktin kustannusten kattamiseksi.
– Luulen, että tuo luku voi vielä muuttua. On selvää, että pahojen tyyppien tappaminen maksaa, Hegseth sanoi.
Lähi-idän sota ja Hormuzinsalmen sulkeutuminen on saanut monet tuijottamaan raakaöljyn ja nestemäisen maakaasun hintoja, mutta Hormuzinsalmen läpi kulkee monta muutakin tärkeää raaka-ainetta, joiden hinnat ovat nousseet terävästi.
YK on varoittanut esimerkiksi siitä, että Hormuzinsalmen läpi kulkee arviolta kolmasosa maailman merellisestä lannoiteliikenteestä. Lannoitteiden hintojen nousun pelätään purevan erityisesti kaikkein köyhimpien maiden ruoantuotantoon ja talouteen.
Talouslehti Economistin mukaan raakaöljyn ja maakaasun ohella kriisiytyneitä raaka-aineita ovat alumiini sekä typpilannoitteena käytettävä urea, joiden maailmankaupasta yli 20 prosenttia kulkee Hormuzinsalmen kautta.
Niin ikään lannoitteissa käytetystä rikistä lähes puolet tulee alueelta. Lannoitepula voi aiheuttaa kriisin ruoan hinnoissa.
– Jos Hormuzinsalmi on suljettu vuoden, olisi se katastrofaalista, varoitti maailman suurimpiin kuuluvan lannoiteyhtiö Yara Internationalin toimitusjohtaja Svein Tore Holsether Guardianin mukaan.
