Islannissa äänestetään, tulisiko maan jälleen neuvotella liittymisestä Euroopan unioniin.
Kansanäänestyksen ennakkoäänestys aukesi heinäkuun viimeisenä maanantaina vajaalle 300 000 äänioikeutetulle. Ennakkoäänestys aukesi varhain, sillä varsinainen vaalipäivä on edessä vasta elokuun 29. päivänä.
Jos kansa asettuu neuvottelujen puolelle, käydään ne viimeistään vuonna 2027. Unioniin liittymisestä tulee järjestää erillinen kansanäänestys.
Kansanäänestyksen taustalla on maan pääministerin Kristrun Frostadottirin hallituskoalition lupaus nostaa EU-jäsenyysasia jälleen pöydälle. Frostadottirin mukaan viimeiset 10–15 vuotta Islannissa on ollut vallalla ajatus, että jos EU-tielle lähdetään uudestaan, kansalta on kysyttävä ensin.
– Meillä ei ole koskaan äänestetty tästä. Kansa ei ole koskaan päässyt sanomaan, haluavatko he liittyä EU:hun vai eivät, Frostadottir sanoi brittiläisen The Rest is Politics -podcastin haastattelussa.
Islanti on jo kertaalleen aloittanut prosessin EU:hun liittymisestä. Vuoden 2008 talouskriisi osui erityisen rajusti Islantiin, ja maa ryhtyi EU-jäsenyysneuvotteluihin vuonna 2009.
EU-neuvottelut pantiin kuitenkin lopullisesti jäihin vuonna 2015.
Kalastus keskiössä
Yksi merkittävimmistä kysymyksistä Islannin mahdollisessa liittymisessä EU:hun koskee kalastusta. EU:ssa vallitsee jäsenille yhteinen kalastusta koskeva säännöstö.
Islannissa pelkona on, että EU-jäsenyyden myötä valta kalatalouden sääntelystä siirtyisi EU:lle. Jäsenyyden kannattajat sen sijaan ovat sitä mieltä, että Islannin riippuvuus kalastuksesta jättäisi sijaa neuvotella poikkeuksista EU:n kanssa.
Islannin suurinta oppositiopuoluetta johtavan Gudrun Hafsteinsdottirin mukaan nykyinen Islannin ja EU:n välinen suhde on riittävä. Islanti kuuluu esimerkiksi Euroopan talousalueeseen, minkä seurauksena sen lainsäädännössä on jo otettu huomioon monia EU-lakeja.
– Itsenäisyys on tunneasia islantilaisille. Olemme olleet itsenäisiä vain noin 100 vuotta 1 200 vuodesta, Hafsteinsdottir lohkaisi Politicolle.
Hafsteinsdottirin mukaan Islannin intresseissä ei ole siirtää merkittäviä kalastusta, maataloutta ja taloutta koskevia päätöksiä EU:lle.
– Meillä on oltava kyky tehdä päätöksiä, jotka sopivat omiin olosuhteisiimme.
Hyvä hetki liittyä
Pääministeri Frostadottirin mukaan nyt olisi hyvä aika Islannille liittyä Euroopan unioniin maailman geopoliittisen tilanteen vuoksi.
– EU:ssa ollaan tietoisia, että maailma muuttuu ja arktisen alueen saama huomio on kasvanut. Monet Euroopan maat – ja byrokratia Brysselissä – ovat tietoisia, että tarvitaan lisää joustavuutta, jotta Eurooppa pysyy modernina, Frostadottir sanoi The Rest is Politics -podcastissa.
– Tässä kohtaa Islanti astuu esiin. Mielestäni meillä on hyvä tarina kerrottavana.
Myös Frostadottir painottaa, että Islannin mahdollisessa liittymisessä on otettava huomioon esimerkiksi se, että kyseessä on pohjoinen saarivaltio.
– EU:n on ymmärrettävä, että jos he laajenevat ja ovat saamassa ryhmän, joka ei kuulu Manner-Eurooppaan, niiden maiden kulttuuria ja maantieteellistä sijaintia on kunnioitettava.
Kesäkuussa teetettyjen kyselytutkimusten perusteella äänestyksestä tulee erittäin tiukka. Gallupien perusteella 52–53 prosenttia islantilaisista on EU-neuvottelujen aloittamisen puolella.
