Perjantain 3.12. Ilkka-Pohjalaisessa kulttuuritoimittaja Anne Puumala analysoi kattavasti Kokkolan kaupunginteatterin Pohjalaisia-näytelmää. Puumala kirjoittaa mm., jotta ”valkoisen Suomen kunniagallerian jäseniä hutkitaan heppu kerrallaan: Mannerheim, Kyösti Wilkuna, Lauri Malmberg, Vihtori Kosola, Paavo Susitaival, Elias Simojoki...”
Carl Gustaf Emil Mannerheim oli mm. Venäjän armeijan kenraaliluutnantti ja myöhemmin Suomen armeijan ylipäällikkö vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa.
Suomen 104. Itsenäisyyspäivänä on tarpeen muistella Suomen jääkäreitä vapaussodan 1918 valkoisten taistelijoiden johtajina ja kouluttajina. Kyösti Wilkuna värväsi suomalaista nuorisoa sotilaskoulutukseen Saksaan ja loi pohjaa suojeluskuntatyölle. Kenraali Lauri Malmbergin toimi sotaväen päällikkönä suojeluskuntien johtajana. Hän oli saanut Saksassa jääkärikoulutuksen ja taistellut 1. maailmansodassa Venäjää vastaan Saksan armeijassa nykyisen Latvian alueella.
Lapualainen Vihtori Kosola oli jääkärivärväri, joka myöhemmin johti Lapuan liikettä. Lapuan liikkeellä oli toki ikävät ja väkivaltaiset toimintatavat. Kosola johti Talonpoikaismarssia, jonka mm. Mannerheim ja presidentti Relander ottivat vastaan Helsingin Senaatintorilla.
Marssin operatiivisia järjestelyjä hoitivat mm. jääkärieversti Woldemar Hägglund ja jääkärieversti Paavo Talvela, jotka myöhemmin ylenivät jääkärikenraaleiksi.
Paavo Susitaival taisteli rintamalla everstiluutnanttina. Dosentti Jussi Niinistö on kirjoittanut hänestä paitsi väitöskirjana, myös mielenkiintoisen ja ansiokkaan teoksen.
Elias Simojokikin oli suomalainen vapaustaistelija ja pappismies. Simojoki oli sotilaspastori sodissamme. Hänestä tuli sankarivainaja.
Sodat ovat aina ikäviä asioita kansakunnan kannalta. Suomalaisella työväenliikkeellä (1917–1918) ja oikeistolaisilla piireillä, kuten Lapuan liikkeellä 1930-luvun taitteessa, on ollut osin ikäviä ja väkivaltaisia piirteitä itsenäisen Suomen historian aikana.
Itsenäisyyspäivänä on hyvä muistaa kansakuntamme raskaita vaiheita. On hyvä muistaa vapaussotureita, jääkäreitä, vakaumuksensa puolesta kaatuneita, viime sotien veteraaneja, sotainvalideja, lottia ja kotirintamaa.
Puumalan kulttuurijutun pohjalta haluan tuoda esille, että Mannerheim ja muut jutussa mainitut eivät ole mitään heppuja. Isänmaan sankarit toimivat aikanaan itsenäisen ja vapaan Suomen sekä länsimaisen demokratian puolesta.
Risto Lauhanen
yksityishenkilö, sotahistorian
harrastajatutkija
Seinäjoki