Suomen olympiaurheilijat kritisoivat Suomen olympiajoukkueen johdon toimintaa sekä huippu-urheilun tilaa Ilta-Sanomien keskiviikkona julkaisemassa avoimessa kirjeessä. Kirjeen on kirjoittanut neljä Suomen joukkueeseen kuulunutta urheilijaa kolmesta eri yksilölajista.
Kirjeen myös julkaisseen Helsingin Sanomien mukaan urheilijoiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Suomen olympiajoukkueen johtaja Leena Paavolaiselle kirje tuli yllätyksenä.
– Ei ollut tietoa minulla tällaisesta. En osaa sanoa, mitä kautta kirje Ilta-Sanomille tuli, Paavolainen kertoi STT:lle puhelimitse.
Paavolainen ei tiennyt, ketkä kirjeen takana on.
Yksinäisyyttä, ahdistusta ja välinpitämättömyyttä
Kirjeen alussa todetaan suomalaisten menestymättömyyden olympialaisissa nousseen laajalti otsikoihin ilman huippu-urheilijoiden näkökulmaa.
– Välinpitämättömyys ja intohimottomuus on ollut läsnä suomalaisessa (yksilö)urheilussa jo vuosia, mutta nyt jalustalle nostetaan muutkin kuin urheilijat, kirjeessä todetaan.
Kirjeen mukaan urheilijat kärsivät ahdistuksesta ja yksinäisyydestä.
– Joukkueen johto ei tuntunut olevan kiinnostunut kannustamaan urheilijoita ennen tai jälkeen lajin. Monet urheilijat valittivat yhteishengen puutteesta ja kertoivat jääneensä yksin. Osa jopa niin yksin, että olivat itkeneet ahdistuksesta, kirjeessä kerrotaan.
Paavolainen alleviivasi, että Olympiakomitealle on tärkeää kuunnella palautetta koko olympiajoukkueelta.
– Sen myös teemme ja olemme tehneet. Lähtökohta on se, että kisaprosessit rakennetaan urheilijoita varten ja pyritään tukemaan valmistautumista ja itse suoritusta mahdollisimman hyvin, Paavolainen sanoo.
Kirjeessä ongelmaksi nostettiin myös se, että Suomen joukkueen majoitustiloissa vieraili muita maita enemmän poliitikkoja ja virkamiesväkeä. Esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo vierailivat Pariisissa.
– Voittamisen kulttuuri ei näy Pariisissa olleen johdon toiminnassa. Tärkeämpää tuntui olevan valtionjohdon, muiden tärkeiden vieraiden tai jopa omien perheidensä viihdyttäminen, kirjeessä avataan.
Paavolainen kertoo, että joukkueen käytettävissä oli moniammatillinen asiantuntijaryhmä.
– Tietysti on ikävää, jos kaikki eivät ole kokeneet saavansa kaipaamaansa tukea, joukkueenjohtaja sanoo.
Huippu-urheilun vaatimukset hukassa
Kirjoittajat ihmettelivät myös Paavolaisen puheita erinomaisista onnistumisista ja Olympiakomitean panoksesta Pariisissa.
– Se saakin meidät pohtimaan, miten huippu-urheilun parissa toimivat ihmiset ymmärtävät nykypäivän huippu-urheilun vaatimukset. Miten on mahdollista, että niin monelle vajavaisena näyttäytynyt toiminta on osalle erinomaista?
Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman mitalia kesäolympialaisissa.
– Valitettavasti todellinen herääminen tapahtuu Suomessa usein liian myöhään, jos milloinkaan, kirjeessä sanotaan.
Kirjeen mukaan asioita tehdään huippu-urheilun eteen vanhan toimimattoman kaavan mukaan. Kirjeessä toivotaan, että päätökset tehtäisiin asettamalla urheilijan kehitys ja menestys keskiöön.
– Ilman tätä periaatetta jatkamme virheiden toistamista ja putoamme yhä kauemmas kansainvälisestä huipusta.
Paavolaisen mukaan joukkue vastaa anonyymisti palautekyselyyn, jonka avulla analysoidaan kisaprojektia. Projektista tehtävä loppuraportti valmistuu syyskuun loppuun mennessä.
