Iran sanoo pitävänsä vihollisina kaikkia maita, jotka osallistuvat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julistamaan taloudelliseen sotaan. Iranin kansallisen turvallisuuden neuvoston johtaja Mohsen Rezai kertoi asiasta maan valtiollisella televisiokanavalla lauantaina.
Rezain mukaan Iranilla on edelleen käytettävissä monia sotilaallisia keinoja, eikä Iran ole hänen mukaansa vielä iskenyt Yhdysvaltain taloudellisiin kohteisiin. Rezain mukaan Iran on aiemmin kohdistanut iskujaan Yhdysvaltain sotilastukikohtiin, mutta jatkossa iskuja voitaisiin tehdä muun muassa maan lähialueilla toimivien yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kohteisiin.
Trump julisti tällä viikolla aloittavansa taloudellisen sodan Irania vastaan, koska Iran ei hänen mukaansa suostunut tekemään sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Trumpin mukaan Iran eristetään taloudellisesti ja Iranin kanssa kauppaa käyville maille asetetaan tuntuvia taloudellisia pakotteita.
Kovat panokset jo nyt
Toistaiseksi Trump ei kuitenkaan ole kertonut, mitä taloudellinen sota tarkkaan ottaen tarkoittaisi.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent aikoo pitää maanantaina tiedotustilaisuuden mahdollisista uusista talouspakotteista. Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa Suomen aikaa yhdeksältä illalla.
Uutiskanava CNN kertoo, että Yhdysvaltojen Iranille asettamia talouspakotteita on ollut voimassa jo vuoden 1979 vallankumouksen tapahtumista lähtien. Yhdysvaltalaisen julkisrahoitteisen tutkimuslaitoksen mukaan Iranin pakotteet ovat jo nyt suurimmat, mitä Yhdysvallat on asettanut millekään toiselle maalle.
Pakotteilla on muun muassa lopetettu lähes kaikki kaupankäyntiä Iranin kanssa, jäädytetty Iranin varoja ja kielletty esimerkiksi maan kanssa käytävää asekauppaa.
Yhdysvalloista on voinut vuodesta 2013 lähtien myydä Iraniin muun muassa elintarvikkeita ja lääkkeitä humanitaarisista syistä. Iraniin on myös voinut viedä telekommunikaatiolaitteita, joilla Iranin kansalaiset voivat kiertää maan hallinnon yrityksiä rajoittaa internet-yhteyksiä.
Tähtäimessä Kiina tai Venäjä?
Trumpin uhkaus koski myös Iranin kanssa kauppaa käyviä tai maata muuten taloudellisesti tukevia maita.
Kysymys herääkin, yrittäisikö Yhdysvallat seuraavaksi esittää toimia Venäjää tai Kiinaa vastaan, jotka ovat Iranin osittaisia liittolaisia ja käyvät maan kanssa aktiivisesti kauppaa.
Al-jazeera arvioi, että kohteena voisivat olla seuraavaksi iranilaista öljyä ostavat kiinalaiset öljynjalostamot, joita kohtaan Yhdysvallat on aikaisemminkin asettanut pakotteita. Yhdysvallat on myös varoittanut kiinalaisia pankkeja käsittelemästä iranilaisia varoja.
Venäjä ei ole yhä suuri iranilaisen öljyn ostaja kuin naapurimaansa Kiina. Venäjän ja Iranin tiedetään tekevän sotilaallista yhteistyötä: maiden välillä liikkuu aseita ja strategista tietoa.
Presidentit eri linjoilla
Iranin presidentti Masoud Pezeshkian sanoo maan olevan täysimittaisessa taloudellisessa ja aseellisessa sodassa. Qatarilaismedia al-Jazeera kertoi sunnuntaina, että Pezeshkian puhui asiasta televisioidussa puheessa.
Puheessaan Pezeshkian myös sanoi, että sota ei ole ratkaisu ja pahoitteli sen aiheuttamia taloudellisia ongelmia.
Perjantaina Pezeshkian sanoi, että on aika päättää kuukausia kestänyt Lähi-idän sota Yhdysvaltojen kanssa, koska Iranilla on vahva asema Yhdysvaltoihin nähden.
Suomen aikaa yöllä Yhdysvaltain presidentti Trump julkaisi taas omassa sosiaalisessa mediassaan sotaisia ajatuksia: kuvan, jossa annettiin ymmärtää, että energiakuljetuksille merkittävä Hormuzinsalmi liitetään Yhdysvaltoihin.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
