Suomi puolustaa Irlannissa viimevuotista miesten yhdeksättä sijaansa, kun golfin amatööripelaajat tavoittelevat tällä viikolla menestystä EM-joukkuekilpailuissa. Naiset pelaavat EM-sijoituksista Ranskassa ja alle 18-vuotiaat pojat Tshekissä.
Kuuden pelaajan joukkueissa on eittämättä golffareita, joiden mieli palaa lajin ammattilaiskentille. Golfin uutisoinnissa otsikoihin nousevat usein palkintorahat, mutta ennen kuin tuhansiin tai kymmeniintuhansiin voi päästä kiinni, on selvitettävä monta karheikkoa ja vesiestettä.
– Mitä nuorempana pääsee kansainvälisiin kisoihin, sitä paremmin saa kiinni menestyksen vaatimasta taitotasosta, sanoo Minea Blomqvist-Kakko, yksi Suomen menestyneimmistä ammattilaispelaajista.
Euroopan-kiertueella kahdesti voittanut Blomqvist-Kakko debytoi kansainvälisessä junioriturnauksessa jo alle 15-vuotiaana ja sai maajoukkueen kanssa kiertäessään vahvistuksen golfia kohtaan tuntemastaan intohimosta. Blomqvist-Kakko oli vuonna 2000 voittamassa tyttöjen EM-joukkuehopeaa Tukholmassa.
17-vuotiaana oppiin Arizonaan
Ensimmäisenä suomalaisena LPGA-kiertueella pelannut ja kiertueella parhaimmillaan kolmanneksi yltänyt Blomqvist-Kakko lähti jo 17-vuotiaana imemään oppia Yhdysvaltain Arizonasta maineikkaiden valmentajien Pia Nilssonin ja Lynn Marriottin valmennuskeskuksesta. Satsaus oli kova taloudellisesti ja nuorelle naiselle vaativa paikka henkisesti, mutta se maksoi itsensä takaisin.
– Pialta ja Lynniltä sain työkalut, miten voin toteuttaa haaveeni. Golffarin pitää päästä jo nuorena hyviin oloihin harjoittelemaan ja nähdä, miten huippupelaajat toimivat, Blomqvist-Kakko kertoo STT:n haastattelussa.
Hän on huolissaan siitä, antavatko suomalaisnuoret liikaa tasoitusta muiden maiden pelaajille, koska eivät pysty viettämään pitkiä aikoja ulkomailla. Suomen talvessa ja hallioloissa golfin harjoitteleminen ei vastaa kentillä vastaan tulevaa todellisuutta.
– Jos kilpailuja on keväästä syyskuuhun, koska on golffarin kehittymisen aika? Talvella pitäisi oppia uutta ja kehittyä hyvissä oloissa, opetella lyömään erilaisia lyöntejä ja putata nopeilla viheriöillä. Pelinomaiset toistot kantavat kisatilanteissa, Blomqvist-Kakko sanoo.
Hänen nuoruudessaan espoolaisessa Haukilahden lukiossa golfvalmennusta veti tunnettu ja tunnustettu valmentaja Timo Rauhala, ja yksi lukiojakso oli mahdollista opiskella Espanjassa.
Blomqvist-Kakko on mukana Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean toiminnassa, jossa on Golfliiton tukemana Suomen ainoaa akatemiatason lajiopetusta. Blomqvist-Kakko toivoo Mäkelänrinteen urheilulukioon pitkäjänteistä lajitoimintaa, johon kuuluu urheilijoiden testaaminen. Ensi kouluvuoden kuviot ovat kuitenkin Blomqvist-Kakon mukaan vielä auki.
Tyttöjunioreista huutava pula
Golfliiton valmennuspäällikkö Eero Kangasniemen mukaan liitto tukee nuoria leirityksessä ja kilpailuihin osallistumisessa ja leiritysmäärät vaihtelevat eri-ikäisille. Liitolla on maajoukkueet alle 16-vuotiaille, alle 18-vuotiaille ja amatööristatuksella pelaaville aikuisille.
– Tyttöpelaajien määrä on nyt sen verran pieni, että emme lähetä tyttöjen joukkuetta EM-kisoihin, Kangasniemi kertoo.
Tyttöpelaajien määrän väheneminen huolettaa myös Blomqvist-Kakkoa. Golfissa olisi monella tapaa saumaa olla vahva nuortenkin liikuttaja. Golfia voi harrastaa ilman palloilulajeihin liittyvää joukkueen kokoamisen vaikeutta, ja into kilpaurheiluun voi syttyä hiljalleen.
– Minusta Suomessa pitäisi palauttaa 12–15-vuotiaiden lahjakkuuksien talent-ryhmä ja satsata maajoukkueissa eniten 16–19-vuotiaisiin, jotta he lähtisivät esimerkiksi aiempaa valmiimpina yliopistogolfiin. Harva on lukiosta päästyään valmis ammattilaiseksi, Blomqvist-Kakko muistuttaa.
Blomqvist-Kakon mukaan myös seuravalmennusta pitäisi pystyä sparraamaan, jotta nuorilla olisi seuroissaan mahdollisimman hyvä valmennus.
– Yksilöurheilussa ei saisi hukata yhtään lahjakkuutta. Joku voi tulla golfiin muun lajin kautta ja omata fyysisesti kovan pohjan. Joku toinen taas pelaa hyvin, mutta ei ole vielä kehittänyt fyysisiä valmiuksiaan. Heitä ei voi valmentaa samalla tavalla, Blomqvist-Kakko korostaa.
Tietotaito uhkaa jäädä hyödyntämättä
Blomqvist-Kakko on kokemusasiantuntija jos kuka, kun mietitään, mitä ammattilaiseksi pyrkiminen edellyttää. Tietotaito on hänen mielestään jäänyt monelta osin hyödyntämättä.
– Kukaan ei ole kysynyt, mitä pitäisi tehdä. On Suomi-golfin epäonnistuminen, jos meitä ammattilaisia ei kuunnella, Blomqvist-Kakko sanoo.
– Pari vuotta sitten kokoonnuimme lounaalle entisten ja nykyisten ammattilaisten kesken. Kaikilla on kova halu auttaa ja nostaa Suomi-golfia, kunhan suunta on selvillä. Mitä tavoitellaan ja miten tavoitteisiin halutaan päästä.
Lounasporukassa olivat Blomqvist-Kakon lisäksi muun muassa Mikko Ilonen, Mikko Korhonen, Roope Kakko, Antti Ahokas, Kalle Samooja ja Tapio Pulkkanen.
– Haluamme olla ylpeitä siitä, mitä Suomi-golfissa tehdään, Blomqvist-Kakko sanoo.
Yliopistogolf voi avata tien ammattilaiseksi
Tällä viikolla pelaavissa naisten ja miesten EM-joukkueissa on pelaajia, jotka hakevat golfuralle nostetta opiskelemalla ja pelaamalla Yhdysvaltain yliopistoissa. Heistä maskulaisen Kankaisten Golfin Sakke Siltala voitti kesäkuussa miesamatöörien EM-pronssia ja Vierumäen Golfseuran Veikka Viskari ylsi välierävaiheeseen Britannian amatöörimestaruuskilpailuissa. Samoissa kisoissa Mikko Ilonen voitti vuonna 2000 mestaruuden, mikä sinkosi hänet ammattilaiskentille ja nelinkertaiseksi voittajaksi Euroopan-kiertueella.
Ilonen oli lajin arvoturnauksissa parhaimmillaan seitsemäs PGA-mestaruuskilpailussa vuonna 2014. Blomqvist-Kakko pitää suomalaisnaisten major-ennätystä oltuaan kahdeksas vuoden 2004 British Openissa.
Urallaan 20 arvoturnausta pelannut Blomqvist-Kakko pitää yliopistoreittiä hyvänä mahdollisuutena nousta ammattilaiskentille, koska silloin saa stipendillä varmistettua opinnot ja voi harjoitella hyvissä oloissa ja useimmiten hyvässä valmennuksessa neljä vuotta.
Kuka ottaa vastuun kokonaisuudesta?
Oman yrityksensä palkkalistoilla valmentava Blomqvist-Kakko korostaa kuitenkin, että nuorten kehittymisessä jonkun on otettava kokonaisvastuu. Kovan harjoittelun ja kilpailemisen vastapainoksi tarvitaan myös lepoa.
Hänellä oli onnekseen liikunnalliset, kilpaurheilutaustan omaavat vanhemmat, jotka osasivat etsiä asiantuntevaa apua esimerkiksi silloin, kun tyttären selkään tuli 13-vuotiaana rasitusmurtuma. Oikeanlainen kuntoutus ja kehonhallinnan parantaminen pelastivat uran.
Toisaalta manageriksi tullut Harry Harkimo hankki tukijoita niin, että uraa pystyi rakentamaan, vaikka palkintorahat olivat vasta unelmissa.
Nykyisin monen ammattilaishaaveet kariutuvat vaatimuksiin isoista satsauksista. Ulkomailla kilpaileminen jo amatöörinä on tärkeää paitsi kokemuksen karttumisen myös rankingin takia.
– Ammattilaiseksi haluavan pitää pystyä sijoittamaan uraansa kymmeniätuhansia ennen kuin voi edes alkaa tienata. Yhden kauden kulubudjetti on helposti 25 000 euroa, sanoo myös Golfliiton valmennuspäällikkö Kangasniemi.
-----
Lähteenä myös keväällä julkaistu Teemu Tyryn kirja Minea Blomqvist – Rakkaustarina (Tammi).
