Intiassa on osoitettu mieltä eläinten oikeuksien puolesta sinnikkäästi sen jälkeen, kun maan korkein oikeus elokuun alkupuolella määräsi kaikki pääkaupunki Delhin kulkukoirat lukittavaksi tarhoihin.
Alle kaksi viikkoa myöhemmin maan korkein oikeus kuitenkin taipui eläinystävien tahtoon. Koirien tarhaamisen sijaan kaupungissa aloitetaan koirien sterilointi ja rokotusohjelma. Lukkojen taakse joutuvat vain ne eläimet, joilla on havaittu vesikauhua tai jotka käyttäytyvät aggressiivisesti.
Lisäksi oikeus päätti rajoittaa kadulla tapahtuvaa koirien ruokintaa ja antoi määräyksen virallisten ruokintapisteiden perustamisesta.
Tuomioistuimen päätöstä perusteltiin vesikauhutapauksilla ja raateluilla. Päätöstä pyritään nyt levittämään maanlaajuiseksi.
Jo pelkkä yritys koirien lukitsemiseksi tarhoihin sai ankaraa arvostelua eläinten oikeuksien puolustajilta.
– Täällä ei ole ensinnäkään niitä (koiratarhoja) tarpeeksi, ne ovat ylikuormitettuja ja koirat kärsivät niissä koska niistä ei huolehdita kunnolla, sanoo tohtori R. T. Sharma STT:lle.
Sharma on eläinsuojeluyhdistys Pet Animal Welfare Societyn perustaja.
– Delhissä ei ole edes rahaa eläinten kunnolliseen huolenpitoon. Eläinten pakkosiirto rikkoo koirien reviirit ja ihmisten luomia vakiintuneita käytäntöjä kulkukoirien huolenpidosta kadulla, hän jatkaa.
Koiratarhoja kulkukoirille on Delhissä vain muutama sata. Itse koirien määrää ei tiedetä tarkkaan, mutta joidenkin arvioiden mukaan niitä on pääkaupungin kaduilla ainakin miljoona. Koirista huolehtimiseen tarvittaisiin tuhansia uusia tarhoja sekä miljardeja rupioita.
Maanlaajuiset mielenosoitukset
Mielenosoituksia eläinten puolesta on järjestetty niin Delhissä kuin Mumbaissa, Chennaissa ja Lucknowissa.
Delhin yliopistossa opiskeleva 23-vuotias Ankita Mishra on tullut protestoimaan Delhin keskustaan Connaught Placelle eläinten oikeuksien puolesta ennen korkeimman oikeuden viimeisintä päätöstä.
– Suunnitelma on järjetön, täysin epäinhimillinen. Koiraongelma pitää ratkaista systemaattisesti, eikä lukitsemalla viattomia eläimiä, hän sanoo.
Tavallisten eläinystävien lisäksi paikalliset Bollywood-tähdet ja muut julkisuuden henkilöt ovat ottaneet voimakkaasti kantaa eläinten puolesta sometileillään. Eläinten oikeuksista repesi myös lihava poliittinen riita, sillä johtavan oppositiopuolueen INC:n poliitikot kuten Rahul Gandhi ja Priyanka Gandhi kritisoivat oikeuden alkuperäistä ratkaisua "julmaksi, lyhytnäköiseksi ja myötätunnon riistoksi".
Toisaalta paikallisten lehtien lähes päivittäiset otsikot koirien hyökkäyksistä ovat karua luettavaa. Niiden mukaan kulkukoirat ovat esimerkiksi raadelleet nelikuisen vauvan kuoliaaksi ja aiheuttaneet nelivuotiaan lapsen sairastumisen ja kuoleman vesikauhuun.
Pelkästään Delhissä on kaupungin kunnallishallinnon mukaan raportoitu tänä vuonna yli 35 000 kulkukoiran puremaa ja lähes 50 vesikauhutapausta.
– Taudin leviämisen estämiseksi Intiassa tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka sisältää kulkukoirien määrän hallinnan, laajat rokotusohjelmat sekä kansalaisvalistuksen, sanoo R. T. Sharma.
Sharman mukaan tuomioistuimen alkuperäinen päätös oli vain poliittinen siirto, joka osoittautui epäsuosituksi.
– Eläimet eivät äänestä, mutta ihmiset kyllä.
Maailman synkimmät tautiluvut
Intiassa vesikauhu eli rabies on vakava kansanterveydellinen ongelma, joka johtuu pääosin kulkukoirien suuresta määrästä ja rokotuskattavuuden puutteesta.
Vesikauhu on virusperäinen, kuolemaan johtava tauti, joka tarttuu ihmiseen useimmiten koiran pureman kautta. Kulkurikoirat, joita arvioidaan olevan koko maassa yli 50 miljoonaa, ovat taudin merkittävä levittäjä.
Lisäksi intialaisten tietoisuus vesikauhun riskeistä ja rokotuksista on edelleen riittämätöntä monilla alueilla. Vanhemmat eivät aina ymmärrä viedä koiran puremaa lasta rokotettavaksi.
Kulkukoirien sterilointikampanjat voivat vähentää koirien lisääntymistä ja sitä kautta tartuntariskejä. Samalla on tärkeää tarjota ihmisille nopeita ja edullisia rokotuksia.
Intiassa tapahtuu eniten vesikauhukuolemia maailmassa eli 36 prosenttia koko maailman luvuista, arvioi maailman terveysjärjestö WHO. Vuosittain vesikauhuun kuolee noin 18 000–20 000 intialaista. Arviolta 30–60 prosenttia kuolleista on alle 15-vuotiaita.
Taudin oireet alkavat yleensä muutaman kuukauden kuluessa tartunnasta. Alkuvaiheessa ilmenee kuumetta, päänsärkyä, väsymystä ja pistelyä puremakohdassa. Oireiden alettua tauti etenee nopeasti aiheuttaen esimerkiksi hallusinaatioita, nielemisvaikeuksia ja lihaskouristuksia. Potilas saattaa myös kärsiä halvausoireista.
Vesikauhun loppuvaihe on äärimmäisen tuskallinen, ja kuoleman aiheuttaa useimmiten hengityshalvaus.
