Internetiä käyttävästä henkilöstä kerätään koko ajan monenlaisia tietoja, joiden kaikkia käyttötarkoituksia ei voi edes vielä kuvitella. Tässä artikkelissa käsittelen tietosuojaa ja lapsen ja nuoren oikeuksia omiin tietoihinsa.
MLL:n lyhyellä testillä voit mitata tämänhetkiset tietosi verkkoympäristöjen toiminnasta.
Tiedonkeruu internetissä ja sosiaalisessa mediassa liikkuvasta ei ole uusi asia. Sitä ovat pohtineet viime aikoina esimerkiksi MLL, Mediakasvatusseura sekä Yle ja Sitra.
Näillä Sitran ja Ylen testeillä voi kokeilla, millaisia jälkiä verkkoon jättää ja kuinka vastuullisesti toimii verkkoympäristöissä.
Miksi henkilötietojen keruu on ongelma juuri internetin ja sosiaalisen median aikana?
Näennäisen ilmaisissa sosiaalisen median sovelluksissa maksuna käytetään omia tietoja. Sosiaalisen median olemusta ja toimintalogiikkaa käsitellään perusteellisesti esimerkiksi Aalto-yliopiston ilmaisella Sosiaalisen median ilmiöt -verkkokurssilla. Tietojen keruuta käsittelee etenkin neljäs luento Filtterikuplia ja algoritmeillä manipulointia. Näin algoritmit toimivat Ylen jutun mukaan.
Alle 45-vuotiaista suomalaisista lähes jokainen käyttää nettiä päivittäin. Pienetkin lapset voivat saada älypuhelimen jo aloittaessaan koulunkäynnin. Tietoja yksittäisestä henkilöstä kerätään siis valtava määrä ihmisen elämän aikana. Skenaariot tietojen käytöstä vaihtelevat teknoutopioista dystooppisiin vaihtoehtoihin.
Yhteiskunnan digitalisaatio on valtava ja voimakkaasti meneillään oleva muutos, jonka ulkopuolelle on lähes mahdotonta jäädä, kun yhteiskunnan palvelut ja asioiminen muuttuvat sähköisesti hoidettaviksi. On kuitenkin useita syitä, joiden vuoksi ulkopuoliseksi voi joutua tahtomattaan. Onkin tärkeää, että kaikilla olisi saatavilla laitteita ja opetusta sähköiseen asiointiin, jotta kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa.
Koska ilman internetiä on vaikea elää nyky- ja tulevaisuuden yhteiskunnassa, on kehitetty lakeja ja säännöksiä, jotka ohjaavat siellä toimimista – myös tiedonkeruuta. Näillä Ylen ohjeilla voit kuitenkin halutetssasi vähentää tiedonkeruuta, jota netissä tapahtuu.
Mikä on GDPR ja miten se vaikuttaa elämään?
GDPR tarkoittaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Se tulee sanoista General Data Protection Regulation. Vuonna 2018 EU ajanmukaisti ja yhtenäisti henkilötietojen käsittelyn sääntelyä jäsenmaissaan. Tämä tietosuoja-asetus parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia.
Tällä hetkellä tietoja keräävät verkkosivut kysyvät, hyväksyykö tulija evästeet. Hyväksyminen tarkoittaa, että henkilö hyväksyy verkkosivun tekemän tietojen keräämisen.
Tietosuoja.fi:n mukaan "henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön", kuten nimi, osoite, puhelinnumero, IP-osoite ja potilastiedot. Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on oikeus tietää mitä henkilötietoja organisaatiolla on hänestä sekä esimerkiksi miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään. Virheellisten tai puutteellisten henkilötietojesi korjaamiseen tai henkilötietojen poistamiseen on myös oikeus.
Jos haluat selvittää, mitä tietoja sinusta on kerätty, voit tehdä eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen nojalla tietopyynnön.
GDPR ja alaikäiset
GDPR:n mukaan myös lapsen henkilötietojen käsittelyyn on saatava suostumus: "Tietosuojalainsäädännön mukaan lapsi tarvitsee yleensä huoltajan tai muun vanhempainvastuunkantajan suostumuksen tai valtuutuksen tietoyhteiskunnan palveluiden, esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten sovellusten käyttöön. Suomessa ikäraja on 13 vuotta. Lapsi voi kuitenkin käyttää neuvonta- ja tukipalveluja sekä ennalta ehkäiseviä palveluja ilman huoltajan suostumusta.
Jos alle 13-vuotias käyttää esimerkiksi some-sovelluksia, sovellusten on selvitettävä lapsen ikä ja varmennettava, että ikärajan ylittänyt lapsi tai lapsen huoltaja on antanut suostumuksen käytölle ja siten tiedonkeruulle.
Käytännössä ikärajat on kuitenkin helppo kiertää ja tietojen keruuta ei ehkä tule edes ajatelleeksi. Alaikäisten tietojen kerääminen on kuitenkin hyvin ongelmallista. Tätä asiaa selvittävät parhaillaan esimerkiksi Suomen Unicef ja Sitra.
Lähteet: Mediakasvatusseura ry, Yle, Sitra, Tietosuoja.fi
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2019, 1. Suomalaisten internetin käyttö 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.4.2020]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_001_fi.html
Hanna Hietikko
