Istanbulilainen yliopisto-opettaja Sevgi lukeutuu Turkin hyvätuloisiin, mutta hänkin saattoi kuluneena kesänä vain haaveilla lomasta Euroopassa.
Matkalippujen hinnat hipovat pilviä, ja lisäksi yksi euro maksaa turkkilaisille jo lähes 30 Turkin liiraa – liiran arvonlaskun myötä euron hinta on yli kymmenkertaistunut vuosikymmenessä.
Haaveeksi jäänyt matka on kuitenkin nelikymppiselle Sevgille pikkujuttu verrattuna siihen, millaista on yrittää hallita tavallista perhearkea inflaation laukatessa valtoimenaan.
– Liha on todella kallista, kana on kallista, samoin juomat, vihannekset ja hedelmät. En ymmärrä, kuinka matalimman palkkatason työntekijät edes pystyvät enää syömään mitään. Jopa leivästä on tullut kallista. Jos minä saan rahani riittämään juuri ja juuri, en edes ymmärrä, kuinka vaikkapa eläkeläiset pärjäävät, Sevgi miettii puhelimitse STT:lle.
Sevgi ei ole hänen oikea nimensä, mutta perheenäiti ei halua nimeään julki, koska pelkää presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon talouspolitiikan arvostelemisen voivan johtaa ongelmiin.
Hinnat nousseet virallisia lukuja enemmän
Turkin virallisten lukujen mukaan hinnat nousivat elokuussa yli 9 prosenttia. Virallisesti ilmoitettu vuotuinen inflaatio hipoo nyt 60:tä prosenttia, mutta kaupoissa monien tuotteiden hinnat ovat vuodessa ainakin kaksinkertaistuneet.
Riippumattoman ENAG-tutkimuslaitoksen mukaan vuotuinen inflaatio ylitti elokuussa 128 prosenttia. Viime vuoden lopulla CNN Türk kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan Turkissa vuokrat olivat vuodessa nousseet 168 prosenttia.
Hintoja on myös mahdotonta seurata. Joskus ostoksen hinta voi yhtäkkiä nousta kassalla, jos kaupan työntekijät eivät ole ajoissa päivittäneet tuotteiden hintoja hyllyillä. Sama tuote voi myös toisessa liikkeessä saman kadun varrella maksaa jopa kolmanneksen vähemmän tai enemmän.
– Ihmisten käsitys siitä, mitä mikäkin maksaa, on mennyt aivan päälaelleen. Emme tiedä, mikä on suhteessa halvempaa tai mikä on normaali hinta. Koska meillä ei enää ole mielikuvaa hinnoista, päämme ovat aivan sekaisin, Sevgi selittää.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportti kertoikin heinäkuussa, että kaikkien OECD-maiden kansalaisista juuri turkkilaiset olivat eniten huolissaan toimeentulonsa riittämisestä viime vuonna.
Yli 70 prosenttia turkkilaisvastaajista sanoi olevansa huolissaan siitä, ettei heillä olisi varaa asumiseen ja ruokaan sekä energiakustannusten ja velkojen maksamiseen.
– Olemme jo tottuneet tähän toivottomuuteen ja olemme aivan turtia. Meillä ei ole mitään toivoa opposition eikä hallituksenkaan suhteen, Sevgi sanoo.
Moni Erdoganin kannattaja ei syytä presidenttiä
Talousvaikeuksista huolimatta itsevaltainen presidentti Erdogan voitti toukokuussa presidentinvaalit, joissa hän onnistui mustamaalaamaan vähemmän karismaattista oppositiohaastajaansa.
Monet Erdoganin kannattajat ovat myös epäilleet katuhaastatteluissa, että myyjät itse nostavat ahneuttaan hintoja mielensä mukaan eikä hallituksella ole inflaation kanssa mitään tekemistä.
Verotuksen kiristäminen sekä polttoaineen hinnan nousu ovat heijastuneet hintoihin Turkissakin, mutta asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeä syy inflaatiokurimukseen on Erdoganin omaperäinen rahapolitiikka.
Presidentti on vuosia toistellut, että korkeat korot johtavat inflaatioon, vaikka talousasiantuntijat sanovat asian olevan toisin päin. Korot ovat hänestä "riistoa" ja islaminuskon periaatteiden vastaisia.
Vaalien jälkeen Erdogan näytti muuttavan suuntaa, kun hän nimitti kabinettinsa valtiovarainministeriksi kokeneen Mehmet Simsekin ja keskuspankin pääjohtajaksi Princetonin yliopistossa koulutetun, pankkiiritaustaisen Hafize Gaye Erkanin.
– Olemme siirtymävaiheessa... Lopputulos tulee olemaan odottamisen väärti. Olemme ehdottoman päättäväisiä taistelussamme inflaatiota vastaan, ministeri Simsek lupasi elokuun inflaatioluvun julkistamisen jälkeen valtiollisen TRT-kanavan mukaan.
Helpotusta ehkä ensi vuonna
Turkin keskuspankki aloitti Erkanin johdolla rahapolitiikan kiristämisen heti nostamalla korkoa 8,5:stä 15 prosenttiin kesäkuussa. Samoihin aikoihin hallitus nosti minimipalkkoja ja eläkkeitä.
Kun inflaatio jatkoi nousukiitoa, keskuspankki nosti elokuussa ohjauskorkoa peräti 25 prosenttiin, mitä pidettiin yllättävänä harppauksena. Markkinahuhujen mukaan Erdogan ei antaisi nostaa korkoja kovin korkealle ennen maaliskuun paikallisvaaleja.
– Nyt kun korkoja on alettu nostaa, niin vähitellen inflaationkin odottaisi hellittävän. Rahapolitiikka kuitenkin välittyy reaalitalouteen usein pitkälläkin, jopa yli vuoden viiveellä. Pitänee siis odottaa ensi vuoteen, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto STT:lle.
Tavallisille turkkilaisille koronnosto on Kuusiston mukaan kuin pahanmakuista mutta pakollista lääkettä: velkaraha kallistuu, eikä velastakaan saa helpotusta inflaation takia nousseiden kulujen kattamiseen.
Myös tunnettu istanbulilainen ekonomisti Atilla Yesilada Global Source Partners -tutkimuslaitoksesta uskoo suunnan olevan parempaan, mutta hänen mukaansa tärkeää on nyt jatkaa tällä uudella linjalla.
– Uskon, että tämä uusi taloustiimi kohentaa Turkin taloutta yhden, kahden vuoden aikana ja onnistuu laskemaan inflaation alle kymmenen prosentin, rahoittamaan vaihtotaseen alijäämän ja viemään budjetin alijäämän kestävälle tasolle, Yesilada sanoo STT:lle.
Asiantuntijat kääntyivät varovaisen optimistisiksi
Turkki haluaa myös takaisin maasta häipyneet ulkomaiset sijoittajat, mutta Turkin taloutta seuraavia epäilyttää keskuspankin riippumattomuus. On yleisesti tiedossa, ettei Turkissa voida tehdä suuria päätöksiä ilman yli parikymmentä vuotta hallinneen Erdoganin siunausta.
Puolueensa AKP:n valtakauden ensimmäisellä vuosikymmenellä Erdogan vielä kuunteli ministereitään ja talousneuvonantajia, mutta hänen tyylinsä on muuttunut ajan mittaan yhä itsevaltaisemmaksi.
– Ulkomaisilla sijoittajilla ja eurooppalaisilla yhtiöillä voi olla kyllä kiinnostusta Turkkiin, jos se pysyisi poliittisesti ennakoitavana. Turkissa olisi pidemmällä aikavälillä paljonkin aineksia, mutta Erdogan tuo tähän oman arvaamattoman lisänsä, Danske Bankin Kuusisto sanoo.
– Erdoganin aikeet ovat tässä tärkeitä, koska nämä henkilöt (Simsek ja Erkan) ovat vain virkahenkilöitä eikä heillä ole omaa valtapohjaa. He joutuvat tekemään, mitä Erdogan tahtoo, myös ekonomisti Yesilada huomauttaa.
Yesiladan mukaan lähestyvät paikallisvaalit voivat tehdä Erdoganin tavallista herkemmäksi kansalaisten ja liikemaailman mielipiteille.
Kuusisto puolestaan sanoo kääntyneensä varovaisen optimistiseksi Turkin suhteen, etenkin viimeisimmän korkopäätöksen perusteella.
– Ehkä Turkin keskuspankki pystyy nyt todella tekemään päätöksiä itsenäisemmin. Tietysti täytyy toivoa, että tämä ei ole tyyntä myrskyn edellä. Pari kertaahan Erdogan on erottanut keskuspankkiirin, jos he ovat nostaneet korkoja liikaa.
Seuraavan kerran Turkin keskuspankki tekee korkopäätöksen 21. syyskuuta.