Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli Suomessa toukokuussa 1,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Inflaatio hidastui huhtikuusta, jolloin se oli 1,9 prosenttia.
Hidastuminen johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.
Korkojen vaikutus inflaatioon oli kuitenkin edelleen merkittävä, sillä ne ja EU:n ulkopuoliset valmismatkat nostivat kuluttajahintoja eniten vuoden takaiseen verrattuna.
Hintojen nousua hillitsi puolestaan eniten sähkön, lasten päivähoidon ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.
"Onko liiankin etanamaista?"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää inflaatiovauhdin hidastumista hyvänä, sillä se nostaa palkansaajien ostovoimaa ja luo näin edellytyksiä talouden elpymiselle.
– Kuukausitasolla kuluttajahintojen nousu on pysähtynyt kokonaan, ja voidaan jopa kysyä, onko inflaatio liiankin etanamaista, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan.
– Hyvä puoli on se, että inflaation hyytyminen helpottaa palkansaajien menetetyn ostovoiman kuromista kiinni.
Hänen mukaansa kotitalouksien kukkaroihin on ladattu paljon odotuksia Suomen kampeamiseksi ylös taantumasta tämän vuoden aikana.
– Kulutusvetoinen elpyminen ei ole ainakaan yleisestä hintakehityksestä enää kiinni, koska pääsääntöisesti tuotteiden hinnat nousevat selvästi palkkoja hitaammin.
Toisaalta työllisyyden lasku ja itsepintaisesti korkealla pysyttelevät korot jarruttavat edelleen myönteistä talouskehitystä, Appelqvist arvioi.
Kotimainen inflaatio korkovetoista
Inflaatiota voi seurata toisellakin tavalla. Yhdenmukaistetun indeksin mukainen inflaatio oli Suomessa toukokuussa vain 0,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
Tähän indeksiin ei lasketa mukaan omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- sekä metsästysmaksuja.
Esimerkiksi euroalueen hintojen nousua mitataan yhdenmukaistetulla indeksillä, ja myös Euroopan keskuspankki (EKP) seuraa tätä lukua tehdessään korkopäätöksiä. Tämä indeksi ja Tilastokeskuksen käyttämä indeksi, jossa korot ovat mukana, piirtävät erilaisen kuvan hintakehityksestä.
– Suomessa muu hintojen nousu on jarruttanut niin rajusti, että nykyisin korot selittävät melkein kaiken kotimaisen inflaation, Appelqvist sanoo.
– Siten lainakorkojen sisällyttäminen indeksiin antaa jokseenkin harhaanjohtavan kuvan tavanomaisiin kulutushyödykkeisiin liittyvästä hintatason muutoksesta.
Euroalueen lukema sitkeästi koholla
EKP laski viime viikolla ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa vuoden 2019 jälkeen. Esimerkiksi tarkkaan seurattu liikepankkien talletuskorko laski neljästä prosentista 3,75 prosenttiin. Uudet ohjauskorot tulivat voimaan kuluvan viikon keskiviikkona.
Korkopäätöksen taustalla oli muun muassa euroalueen hidastunut inflaatio ja ylipäätään kohentuneet inflaationäkymät.
Nyt Tilastokeskus kuitenkin kertoo, että euroalueen inflaatio olisi noussut toukokuussa karvan verran huhtikuusta.
Yhdenmukaistetun indeksin ennakkotietojen mukaan inflaatio oli euroalueella toukokuussa 2,6 prosenttia, kun se oli huhtikuussa 2,4 prosenttia. EKP tavoittelee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin inflaatiota euroalueelle.
Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkaisee toukokuun lopulliset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 18. kesäkuuta.
