Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Talouskasvu on kuitenkin jäämässä vaimeaksi.
Kasvun odotetaan yltävän 1,6 prosenttiin ensi vuonna ja pysyvän lähiaikoina hieman alle puolentoista prosentin tahdissa. Tänä vuonna talous supistuu 0,3 prosenttia, IMF ennustaa.
Suomen talouden näkymiä heikentävät ulkoiset riskit, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.
IMF suosittelee, että Suomi jatkaa toimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja velan vähentämiseksi. Tavoitteeksi pitäisi asettaa, että julkisen talouden rahoitusasema vakautetaan vuoteen 2029 mennessä.
Purra: IMF tukee hallituksen talouspolitiikkaa
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi IMF:n lausuntoa vakuuttaen, että hallitus pitää kiinni jo päättämistään talouden sopeutustoimista ja arvioi keväällä puoliväliriihen yhteydessä, tarvitaanko niitä lisää.
Kehotus jatkaa rakenteellisia uudistuksia yritysten kasvun ja innovointien edistämiseksi on Purran mukaan kuultu. Esimerkiksi työmarkkinoilla tehdyt kasvutoimet ja uudistukset tukevat talouskasvua ja julkisen talouden tasapainottamista.
– Kasvutoimien ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Myös uusia toimia on luvassa. Olemme perustaneet kasvuriihihankkeen valmisteluryhmän kartoittamaan lisätoimia, Purra sanoi tiedotteessa.
IMF antaa säännöllisesti arvioita kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. Suomea koskeva maaraportti julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuoden puolella.
IMF:n valtuuskuntaa johtanut Alex Pienkowski sanoi tiedotustilaisuudessa, että hallituksen kevään kehysriihessä päättämät uudet sopeutustoimet olivat erittäin tervetulleita.
– Odotamme, että suurin vaikutus julkisiin alijäämiin nähdään ensi vuonna. Arvioimme kuitenkin, että lisää toimia tullaan tarvitsemaan, hän sanoi.
Työmarkkinoilla pitää jatkaa uudistuksia
Työmarkkinoilla Suomen pitäisi jatkaa toimia työllisyyden nostamiseksi lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa.
Työttömyysetuuksien, sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat IMF:n mukaan myönteisiä askeleita. Uudistuksia tulisi täydentää politiikkatoimilla, jotka vähentävät ammattitaidon kohtaanto-ongelmia ja vahvistavat korkea-asteen koulutusta.
Kohtaanto-ongelmilla tarkoitetaan vaikeuksia löytää avoimiin työpaikkoihin koulutukseltaan sopivia työntekijöitä.
– Nämä alkavat toden teolla tuottaa tuloksia, kun talous alkaa kasvaa ja elpyä, Pienkowski kannusti.
Suomessa pitäisi myös tehdä lisää rakenteellisia uudistuksia innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi. Riskipääomarahoituksen verokohtelua ja yritysten investointimenoihin liittyviä verohyvityksiä tulisi tarkastella.
Pankkijärjestelmässä haavoittuvuuksia
Lausunnossaan IMF kiinnittää huomiota myös Suomen pankkijärjestelmän riskeihin. Suomen suuret ja toisiinsa tiivisti kytkeytyneet pankit muodostavat IMF:n mukaan riskin. IMF kannattaa Suomen ehdotusta keskustella muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa yhteisestä pankkisektorin stressitestistä.
Viime aikojen kyberhyökkäykset pankkeihin ovat olleet entistä vakavampia. IMF arvioi niiden vaikutusten rahoitusjärjestelmän vakauteen jääneen vähäiseksi, koska pankit ja viranomaiset ovat varautuneet vahvasti ja tarttuneet vastatoimiin.
Kaikkiaan IMF katsoo, että Suomen pankkijärjestelmä on kriisinkestävä ja että sen järjestelmäriskit ovat hallittuja.
