Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi maanantaina julkaistussa lausunnossaan, että Suomen talouden toipuminen taantumasta on ollut hidasta. Kasvun odotetaan nopeutuvan ensi vuonna.
Suomen bkt:n arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027. Inflaation arvioidaan pysyvän keskipitkällä aikavälillä kahdessa prosentissa.
IMF toteaa, että Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt merkittävästi. Se arvioi, että julkinen velka suhteessa bkt:hen lähenee 95:tä prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.
IMF katsoo, että julkisen talouden sopeutustoimia on lisättävä, jotta julkinen velka saadaan laskusuuntaan. Julkista taloutta olisi sen mukaan pyrittävä vakauttamaan vuosittain 0,5 prosenttia suhteessa bkt:hen, kunnes velka alkaa supistua. Tämä tarkoittaa noin 1,5:tä miljardia euroa vuodessa.
Arviot olleet liian optimistisia
IMF antaa säännöllisesti arvioita kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. Suomea koskeva maaraportti julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin.
IMF:n Suomessa vieraillutta valtuuskuntaa johtanut Alex Pienkowski huomautti tiedotustilaisuudessa, että viime vuosina IMF, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat kaikki olleet liian optimistisia Suomen talouskasvun suhteen.
– Suomen talous on ollut suuremmissa vaikeuksissa kuin olimme odottaneet, hän sanoi.
IMF kiittelee lausunnossaan viimeaikaisia työmarkkinauudistuksia, mutta peräänkuuluttaa lisätoimia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.
Tuottavuuden kasvun vuoksi esitetään yritysten kasvun esteiden vähentämistä.
Suomen pankkijärjestelmä on IMF:n mukaan edelleen kriisinkestävä. Siinä nähdään kuitenkin haavoittuvuuksia, joita aiheuttavat muun muassa kiinteistömarkkinoiden ja rahoitussektorin heikkous, kotitalouksien suuri velkaantuneisuus sekä pankkien merkittävät rajat ylittävät kytkökset.
Purra: Arvio sopeutustarpeesta oikeansuuntainen
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pitää IMF:n arviota sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena.
– IMF:n arvio sopeutuksen mittaluokasta on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriö on arvioinut finanssipoliittisen sääntelyn uudistuksessa. Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta, Purra sanoi tiedotteessa.
Hän huomautti, että vaikka sopeutustarve on joka tapauksessa huomattava, sen ratkaisee lopulta tulevien vuosien talouskasvu.
– Olen itse pitänyt perusteltuna 10 miljardin sopeutustarvetta seuraavalle hallituskaudelle, Purra sanoi.