Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Il­mas­to­po­li­tiik­ka on myös tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa

Eduskunnasta

Ensimmäinen lumi tuli. Ja meni. Ensilumi harvemmin jää, mutta ainakin itse kaipaan lunta, sillä olisi kiva kohta päästä hiihtoladulle.

Mikäli tilastot ja trendit pitävät paikkansa, talvipäivien määrä tulee vähänemään kymmenillä vain noin 20 vuoden kuluessa Etelä- ja Keski-Suomessa. Myös kansainvälisestä talvimatkailusta riippuvaisessa Lapissa talvipäivien määrän ennustetaan vähenevän merkittävästi ilmaston pitkäaikaisen lämpenemisen vuoksi.

Maailmalla soditaan, ja päättäjien fokus on pitkälti turvallisuudessa ja varautumisessa. Ilmastopolitiikka on myös mitä suurimassa määrin turvallisuuspolitiikkaa.

Tällä viikolla järjestettiin YK:n maailmanlaajuinen ilmastokonferenssi Turkissa. Konferenssin painopisteenä oli muun muassa se, miten annetut ilmastolupaukset pannaan käytännössä täytäntöön. Painopiste siirtyy siis yhä enemmän ylätason tavoitteista toimeenpanoon ja teknisten ratkaisujen käsittelyyn.

Monella tasolla etsimme nyt vastausta samaan kysymykseen: Miten voimme vähentää päästöjä samalla, kun turvaamme talouskasvun ja ihmisten turvallisuuden?

Ilmastokokoukseen osallistuva presidenttimme Alexander Stubb lausui maailman päättäjille sen, mitä olemme jo jonkin aikaa tienneet Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla: ”Ilmastotoimet vahvistavat myös kilpailukykyä ja talouden kestävyyttä. Puhdas siirtymä ei ole vain ympäristön kannalta välttämätön, vaan myös taloudellinen ja strateginen mahdollisuus. Vähentämällä riippuvuutta fossiilista polttoaineista, monipuolistamalla energiantuotantoa ja vauhdittamalla sähköistämistä voidaan vahvistaa kriisinkestävyyttämme ja luoda uusia mahdollisuuksia kestävälle kasvulle.”

Pohjanmaa on Suomen vahvimpia vienti- ja energia-alueita. Energiaratkaisujen ja sähköistymisen kysyntä luo uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi ABB ja Wärtsilä ovat osoittaneet. Täällä kehitetty teknologia edistää päästövähennyksiä globaalisti. Tämä on luonut ja luo kasvua ja työtä koko seutukunnalle ja Suomelle, niin suoraan kuin alihankintaverkostojen kautta.

Näemme selvästi, että yrityksiä tarvitaan, jotta suuret muutokset voidaan toteuttaa. Yhteistyö eri tasoilla on välttämätöntä, sillä ilman innovaatioita, investointeja ja teknologista kehitystä maailma ei onnistu siirtymään puhtaampaan yhteiskuntaan.

On todella hienoa, että yrityksemme investoivat vahvasti alueellemme, tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset ja myös muu Suomi näkee tämän yhä vahvemmin.

Ilmastopolitiikka on myös varautumista. Meidän tulee yhä paremmin ennakoida tulevaisuudessa, mitä lämpötilan muuttuminen tarkoittaa meillä esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helteiden, tulvien ja myrskyjen iskiessä.

Millaisia vaikutuksia näillä on esimerkiksi energian ja veden saatavuuteen, liikenneyhteyksiin, elintarviketuotantoon, luontoon ja ihmisten hyvinvointiin? Myös kuntien ja alueiden tulee ajatella kestävästi ja varautua, esimerkiksi suunnitellessaan infrastruktuuria ja maankäyttöä.

Varautumisessa tarvitaan yhteistyötä valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä, jotta Suomi säilyy vahvana myös tulevaisuudessa, säistä riippumatta.

Mikko Ollikainen
Kirjoittaja on RKP:n
kansanedustaja Maalahdesta.