Jos Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta, Euroopan olisi ryhdistäydyttävä, noustava ilmastojohtajaksi ja käännyttävä kiireen vilkkaa Kiinan suuntaan.
Näin arvioi Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen mahdollisesti edessä olevaa tilannetta. Ilmastopaneeli on valtioneuvoston asettama riippumattoman asiantuntijaelin.
– Euroopan pitäisi olla valmis kiristämään omia tavoitteitaan, koska kehitysmaat edellyttävät sitä joka tapauksessa, ja astua Pariisin sopimuksen edistäjäksi ja toteuttajaksi.
Ollikainen huomauttaa, että Kiinalla on kehitysmaiden silmissä arvovaltaa ja halua olla ilmastojohtaja. Kiina tarvitsee ilmastojohtajuuteen uuden kumppanin.
– Jonkun pitäisi kiireesti täyttää paikka. Tämä on tilanne, jossa Euroopan pitäisi olla hereillä.
Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus pyrkii rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle 2 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan sekä rajaamaan lämpenemisen alle 1,5 asteen. Tavoitteet eivät ole täyttymässä, ja ensimmäinen välitarkistus on ensi vuonna.
Presidentti Donald Trump on kertonut ilmoittavansa lähipäivinä, irtautuuko Yhdysvallat sopimuksesta.
Mitä irtautuminen merkitsisi ilmaston lämpenemiselle?
Ollikainen viittaa brittiläisen Carbon Tracker -ajatuspajan muutamalle tutkimusryhmälle tekemään kyselyyn. Sen mukaan muun maailman noudattaessa sopimusta ja Yhdysvaltain irtautuessa siitä ilmakehään pääsisi vuosittain hiilidioksidia kolme miljardia tonnia enemmän kuin muuten.
– He laskivat, että vaikutus ilmaston lämpenemiseen olisi jopa 0,3 astetta. Kun nyt Pariisin ilmastosopimuksella päästään 2,7–3 asteeseen, niin välitön vaikutus olisi pahimmillaan 3,4 astetta.
Ollikainen sanoo, että jos globaali keskilämpötila nousisi vuoteen 2050 mennessä noin 4 astetta, niin Suomessa nousu olisi noin 8 astetta.
–Sietämättömän iso nousu, hän sanoo.
Ollikainen on varma, että Yhdysvaltain irtautuminen voimistaisi ilmastonmuutokseen torjuntaan nihkeästi suhtautuvien tahojen ja maiden toimintaa.
Pariisin sopimuksessa mukana olevista 195 maasta noin 110 on ratifioinut sopimuksen.
– Voi olla, ettei saadakaan kaikkia mukaan niin kattavasti kuin ajateltiin.
Annetut lupaukset eivät näytä riittävän, ja Yhdysvaltain irtautuminen tekisi niiden kiristämisestä entistä vaikeampaa.
– On mahdollista, että USA alkaa aktiivisesti kansainvälisellä tasolla toimia ilmastonmuutoksen hillintää vastaan. Se pahentaa asiaa vielä enemmän.
Ollikaisen mielestä Yhdysvaltain mahdollinen irtautuminen vaatii myös "selkeän diplomaattisen vastavedon".
Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn väläyttämät hiilitullit olisivat äärimmäinen keino.
– On ilman muuta selvää, että tässä täytyy olla jokin sanktio, oli muoto mikä tahansa. Kuitenkin sellainen, ettei se lyö korville niitä osavaltioita ja toimia, joita USA:ssa joka tapauksessa tehdään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ollikaisen mukaan EU:lla on jo suunnitelmia mitä tehdä, jos Yhdysvallat irtautuu sopimuksesta. Hän sanoo kuitenkin pelkäävänsä, ettei EU pysty tekemään kunnon aloitetta, koska se on ollut pitkään kunnianhimoton. Toisena vaihtoehtona hän pitää ilmastoaktiivisten Britannian, Ranskan ja Saksan muodostamaa "superallianssia", joka voisi olla diplomaattinen kumppani Kiinalle ja aktiivinen toimija.
Maria Kalliokoski