Metsän hakkuiden vähentäminen on keskeisin keino, jos Suomen hiilinielut halutaan tavoitteiden mukaisiksi, toteaa Suomen ilmastopaneeli. Tuoreissa politiikkasuosituksissaan paneeli suosittelee joukkoa muitakin toimia muun muassa maatalouden ja liikenteen aloilla.
– Iso kysymys maankäyttösektorilla on hakkuutaso, joka on merkittävin tekijä muutoksen aikaansaamiseksi, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jyri Seppälä.
Toisaalta mitä enemmän tehdään muita maankäyttösektorin toimia, sitä vähemmän hakkuita tarvitsee vähentää.
Suomessa hakataan nykyisin noin 74 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuosittain. Pelkästään noin kolmen miljoonan kuutiometrin vähennys vuodessa vastaisi merkitykseltään Suomen koko vuosittaisen henkilöautoliikenteen päästöjä, selventää Seppälä.
Jotta hakkuita pystytään vähentämään, valtion on paneelin mukaan syytä kannustaa metsäteollisuuden uudistumista: materiaalitehostusta, jalostusasteen nostamista ja uusien innovaatioiden kaupallistamista. Puunjalostuksesta tulisi saada entistä enemmän arvonlisää samalla kun puun teollista käyttöä vähennetään.
– Ongelmana on se, että metsäteollisuuden tuottavuus ei ole noussut. On vain kasvatettu volyymia, Seppälä sanoo.
Seppälän mukaan valtion tukea tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovointityöhön sekä investointeihin, mutta myös metsäteollisuudelle kuuluu vastuuta.
Suositukset hyviä - laki parempi?
Ilmastopaneelin mukaan metsälakiin tulisi kirjata velvoitteita sellaisiin metsänhoidon toimiin, jotka edistävät hakkuumäärien maltillistumista ja hiilinielun vahvistamista. Tällaisia ovat muun muassa harvennusten lieventäminen, kiertoajan pidentäminen ja säästöpuumäärän lisäys, suosittelee paneeli. Näillä toimilla vahvistetaan myös puun hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
– Nythän meillä on kyllä metsäkeskus Tapion hyvät metsänhoitosuositukset, mutta niitä ei noudateta tarpeeksi laajasti, Seppälä sanoo.
Lisäksi puun polttamisen verotuki pitäisi poistaa. Ilmastopaneeli esittää myös, että metsämaan raivaamiselle pysyvästi muuhun käyttöön pitäisi asettaa riittävän suuri maksu. Metsää kaadetaan esimerkiksi uusien asuinalueiden tieltä tai peltoa raivattaessa.
– Tällaista maksua työryhmät ovat valmistelleet aiemminkin, mutta tuloksetta, Seppälä toteaa.
Ilmastopaneeli on asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on vahvistaa ilmastopoliittisen päätöksenteon tietopohjaa. Ilmastolain mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.
Maatalouden pulmina typpi ja metaani
Maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennetyksi hitaammin kuin esimerkiksi liikenteessä. Ilmastopaneeli patistaa valtiovaltaa johdonmukaiseen poliittiseen ohjaukseen ja huomauttaa, että käyttökelpoisia ja vaikuttavia toimia on kyllä tiedossa.
– Toimille tulee ohjata rahoitusta ja kannustimia, jotta maatalousyrittäjät ottavat niitä käyttöön, Ilmastopaneeli suosittelee.
Yksi tunnetuista keinoista on typpilannoituksen vähentäminen. Keinolannoitetypen tarvetta voidaan vähentää esimerkiksi viljelemällä palkokasveja sekä kasvi- ja lohkokohtaisella täsmälannoituksella.
– Dityppioksidi on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, Ilmastopaneeli toteaa suosituksissaan.
Ilmastopaneeli suosittelee myös tukemaan vähäpäästöisten maataloustyökoneiden hankintaa.
Lisäksi paneeli asettuu suosittelemaan naudoille annettavaa rehulisäainetta, joka vähentää niiden ruuansulatuksessa syntyvää metaania noin neljänneksellä. Nykyisin lisäaine on Suomessa käytössä muutamilla kymmenillä tiloilla. Metaani muodostaa merkittävän osan maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä.
Turvepeltojen vettämistä – eli pohjaveden nostamista lähelle maan pintaa – on Ilmastopaneelin mukaan laajennettava. Nykyisistä turvepelloista noin kolmasosa tai neljäsosa on vettämiskelpoisia. Vettämisen myötä pelto saattaa poistua ruuantuotannosta, mutta soveltua esimerkiksi kuivikkeena käytettävän ruokohelpin kasvattamiseen.
Päästökauppa ohjaa tehokkaasti
Päästökauppajärjestelmä on tehokkaasti ohjannut teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia ottamaan käyttöön vähäpäästöisiä ratkaisuja, Ilmastopaneeli toteaa. Se suosittelee, että päästökaupasta saatavia tuloja pitäisi ohjata vaikuttaviin toimiin, esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin. Myös teollisuuden hiilipäästöjen teknistä talteenottoa on tuettava.
Liikenteen päästöistä noin 90 prosenttia syntyy Suomessa tieliikenteestä. Päästöjä on mahdollista vähentää edistämällä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä sähköautojen käyttöä, Ilmastopaneeli toteaa.
