Hiekka pöllyää rutikuivassa maassa Dharwanjaajen kaupungin laitamilla Harawan maakunnassa, joka on Etiopian somalialuetta lähellä Somalimaan rajaa. Täällä, kuten monilla muillakin alueilla Etiopiassa, on pitkään kärsitty kuivuudesta ja muista ilmaston lämpenemisen seurauksista.
‒ Sadekaudet ovat jääneet useana vuonna vajaiksi, jolloin ihmiset muuttavat veden perässä. Harvat vesipisteet palvelevat sekä ihmisiä että eläimiä, mikä johtaa veden saastumiseen ja lisää sairauksia. Etenkin aliravitut lapset kärsivät pahasti, kertoo STT:lle Havoyoco-kansalaisjärjestön maajohtaja Abdinasir Hassin.
Viime vuonna noin 16 miljoonaa Etiopian noin 130 miljoonasta asukkaasta tarvitsi ruoka-apua ja 20 miljoonan on arvioitu tarvitsevan humanitaarista apua. Alle viisivuotiaista etiopialaislapsista 55 prosenttia on aliravittuja.
Demokratia vastatuulessa
Etiopialaisten ruoka-avun suurin lahjoittaja oli aiemmin Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID. Etiopia myös oli USAIDin suurin avunsaaja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja viidenneksi suurin avunsaajamaa maailmassa. Toissa vuonna Yhdysvaltojen tuki Etiopialle oli noin miljardi dollaria.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on pyrkinyt lakkauttamaan koko USAIDin, ja tällä hetkellä virastolle suunnatut rahahanat on suljettu. Yhdysvaltojen tuen katkeaminen syventää Etiopian humanitaarista kriisiä ja todennäköisesti hidastaa myös demokratisoitumisprosessia.
‒ Humanitaarisen avun lisäksi Yhdysvaltojen tuen myötä loppui tuki myös kansalaisyhteiskunnalle, jonka tila varmasti kapenee. Samalla demokratisoitumisprosessi hidastunee. Meillä on tässä tilanteessa huoli myös ihmisoikeustilanteesta ja sen huononemisesta, kertoo STT:lle suomalaisen Solidaarisuus-kansalaisjärjestön maajohtaja Tesfaye Nigusu.
Monet Nigusun kollegat ovat jumiutuneet kauhistelemaan tilannetta. Nigusu näkee myös mahdollisuuksia muutokseen.
‒ Tämä on sekä valtiolle että kansalaisille herätys; emme voi jäädä kehitysavun ja ulkopuolisen tuen varaan. Jotta Etiopia voisi hoitaa omat ongelmansa, pitäisi maan sisäisten, heimojen välisten konfliktien ensin loppua, jotta resurssit voitaisiin kohdistaa maan kehittämiseen, Nigusu sanoo.
Osuuskunnat avuksi
His Muse, 28, on juuri saanut opastusta siihen, miten maissin runko voidaan silppurikoneen avulla käyttää hyödyksi eläinrehun valmistamisessa.
‒ En voi uskoa, että ennen tuhlasimme näin paljon hyödyllistä raaka-ainetta, pidimme maissin runkoa ja lehtiä vain jätteenä, Muse kertoo.
Hän on juuri liittynyt osuuskuntaan, jonka jäsenistä enemmistö on naisia.
‒ On hienoa päästä naisena mukaan oppimaan uutta, jonka avulla saamme paremman toimeentulon, sanoo Nimo Bade, 26.
Naiset uskovat perheidensä toimeentulon paranevan merkittävästi, kun heillä on eläimille vararavintoa kuivan kauden varalle.
‒ Ennen kasvatimme karjaa lähinnä saadaksemme maitoa perheelle, nyt voimme kasvattaa karjaa lihan vuoksi liiketoimintana, Muse sanoo.
Osuuskuntatoimintaan on liittynyt mukaan myös Saada Ahmed, 35.
‒ Naiset eivät perinteisesti omista eivätkä viljele maata. Osuuskunnan jäsenenä pääsen mukaan viljelijäporukkaan. Uusi kastelujärjestelmä mahdollistaa ympärivuotisen viljelyn ja huomattavasti paremman toimeentulon, Ahmed kertoo.
Havoyoco-kansalaisjärjestön hankkeen osuuskuntien perustamiseksi ja niiden jäsenten kouluttamiseksi sekä koneiden ja laitteiden hankkimiseksi mahdollistaa Solidaarisuuden hankerahoitus.
Naisille lisää sananvaltaa
Etiopian somalialueella naisen paikka on perinteisesti ollut kotona.
‒ Naisen odotetaan olevan kiltti ja hiljainen; ensin hyvä tytär, sitten hyvä vaimo ja hyvä äiti. Lasten ja kodin hoito on aina naisen vastuulla, vaikka hän kävisikin työssä, kertoo STT:lle Jijigassa naisasia-aktivisti Fowsia Abdulkarim.
Hänen mukaansa heikko taloudellinen asema on alueen naisten suurin ongelma.
‒ Suurin osa naisista on edelleen täysin riippuvaisia aviomiehistä ja heidän perheillensä tuomasta toimeentulosta. Naisilta puuttuu koulutusta ja taloudellista valtaa perheessä, Abdulkarim sanoo.
Toiseksi suurimmaksi naisten ongelmaksi Abdulkarim nimeää naisten julkisen tilan kapeuden.
‒ Naisten pitäisi pysyvä kotona. Naisten ei oleteta osallistuvan politiikkaan tai olevan äänessä julkisesti. Onneksi koko ajan on enemmän myös niitä naisia, jotka puolustavat julkisesti naisten oikeuksia.
Solidaarisuuden tukeman Havoyoco-kansalaisjärjestön SHEconomy-hanke keskittyy tarjoamaan naisille koulutusta ja osallistumismahdollisuuksia osuuskuntien kautta. Koulutuksissa annetaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valmistautumisesta viljelyä ja karjankasvatusta tehostamalla ja tarjotaan naisille mahdollisuus ansaita omaa rahaa osuuskunnan jäsenenä.
‒ Taloudellinen riippumattomuus ja koulutus on naisten tulevaisuuden toivo päästä kohti parempaa elämää, jossa naisella on sananvaltaa itsensä lisäksi myös yhteiskunnallisiin asioihin, Abdulkarim sanoo.