Kirjasyksyn avaa pohjalaisittain Marko Hautala. Häneltä ilmestyy elokuun alussa kauhuromaani Musta kieli (Tammi), joka herättää Kuokkamummon legendan uudelleen henkiin.
Yksinäisyydestä ja sen seurauksista kertovan romaanin tarina sijoittuu tuttuun tapaan Vaasaan. Kaupungissa on vuosien varrella kadonnut lukuisia ihmisiä ja poliisi turvautuu epätoivoissaan paikallisen meedion apuun. Spiritistisissä istunnoissa paljastuu asioita, joista koko kaupunki on vaiennut.
Myös Antti Tuurilta ilmestyy uusi romaani.
Syyskuussa julkaistava Lintujen kesyttäjä (Otava) sijoittuu Pohjanmaalle. Taloon tulee mies, joka pyytää saada kesyttää pihapiirissä pesivät pääskyset.
Epäilijöitä riittää. Kyläläisiä käy naureskelemassa omenapuun alla liikkumatta istuvaa lintujen kesyttäjää, joka kertoo etsivänsä yhteyttä pääskysten haltijahenkeen, emuun, joka jokaisella eläinlajilla on omansa.
Kotimaisen kirjallisuuden kolmas suosikkinimi Anneli Kanto liikkuu syksyn uutuuskirjassaan vuoden 1918 tapahtumissa.
Punaorvot (Lindt&Co) kertoo leskiäidistä, joka on menettänyt punaisten joukossa taistelleen miehensä sisällissodassa. Hän joutuu luopumaan kahdesta tyttärestään, jotka sijoitetaan Pohjanmaalle valkoisiin perheisiin. Tavoitteena on kasvattaa heistä oikein ajattelevia kansalaisia.
Romaani pohjaa Kannon mittavaan taustatyöhön aiheesta. Noin 600 punaorpoa vietiin kodeistaan Etelä-Savoon ja Pohjanmaalle.
Punaorvot perustuu Kannon samannimiseen näytelmään. Kirjailijalta ilmestyy syksyllä myös dekkari Saalistetut (CrimeTime).
Riihimäellä asuva Markku Hattula on kirjoittanut tosipohjaisen sotaromaanin eteläpohjalaisista Kuhmon talvisodassa. Syyskuussa ilmestyvä Pohjanpojan talvisota (Karisto) pohjautuu sotapäiväkirjoihin ja sotaveteraanien kertomuksiin.
Tarina alkaa Seinäjoen asemalta, jossa ähtäriläinen Arvo hyvästelee Irjansa tietämättä palaako hän tai hänen kaksi veljeään enää koskaan takaisin kotiin. Ylivoimainen vihollinen on vyörymässä itärajan yli ja kotimaata puolustamaan tarvitaan myös Etelä-Pohjanmaan miehiä.
Porvoossa asuva Erja Tulasalo sijoittaa esikoisromaaninsa tarinan Pohjanmaalle. Oranssi puutarha (Atena) kertoo uskonnollisen yhteisön muotteihin kelpaamattomasta nuoresta naisesta.
Maaru on lestadiolaisperheen aikuistuva tytär, joka ei halua naimisiin vaan ihastuu sydänystäväänsä Eliisan. 1990-luvun Pohjanmaalla heidän suhteensa on kuitenkin mahdottomuus. Syyskuussa ilmestyvä esikoisromaani pohtii, mitä suuresta pettymyksestä seuraa.
Tulasalo irrottautui itse rauhansanalestadiolaisesta liikkeestä parikymppisenä.
Viihdettä ja dekkareita
Tuottelias vaasalaisdekkaristi Jenni Multisilta yllättää ja julkaisee romanttisen viihderomaanin. Umpihangessa alttarille (Otava) kertoo tubettajatähti Milasta, jonka sulhanen ottaa hatkat kaksi viikkoa ennen unelmien häitä.
Edessä häämöttää katastrofi, sillä Milalle avioliittoa tärkeämpää on hänen seuraajiensa odottama häävideosarja. Mila suostuttelee nuoruudenihastuksensa esittämään sulhasta ja häiden valmistelusta Lapin tunturimaisemissa tulee vaiheikas peiteoperaatio.
Seinäjokelaislähtöinen Vera Vala jatkaa uutta Salla Kotka -sarjaansa. Elokuussa ilmestyvä Sisilialainen puolustus (Wsoy) on sarjan toinen osa. Siinä oikeuspsykologi Salla Kotkan profilointikyvyt joutuvat painetestiin, kun hän yrittää päästä sarjamurhaajan jäljille ja löytää tämän Milanon kaduilta.
Kotimaisen dekkarikentän laatunimi Christian Rönnbacka puolestaan palaa pohjalaispoliisi Antti Hautalehdon pariin. Sarjan yhdennessätoista osassa Mennyt mies (Bazar) Hautalehto jäljittää kadonnutta ekonomistia.
Selviää, että tämä on toiminut Loviisan ydinvoimalan läheisyyteen suunnitteilla olleen venäläisen lomakylän rakennusprojektin vetäjänä. Kun poliisi saa tietää hankkeen päärahoittajan, venäläisoligarkin löytyneen kuolleena, epäilykset heräävät.
Heleena Lönnroth palaa ensimmäisten dekkareittensa henkilöhahmon Johanna Sauren pariin. Uusi jännäri ilmestyy syyskuussa.
Dekkarinkauden ovat ehtineet korkata jo kaksi kirjailijaa Kristiinankaupunkiin uuden dekkarisarjansa sijoittava Kaisu Tuokko esikoisromaanillaan Kosto ja oravaislainen Nilla Kjellsdotter Murhia Pohjanmaalla -sarjan kakkososallaan Taivaankartano.
Tietokirjoissa näkyy historia
Syksyn kiinnostavimpiin tietokirjoihin pohjalaisittain lukeutuu Aeriela Säkkisen teos Pahinta oli kylmyys - Paavo Yli-Vakkurin vuodet sotavankina Neuvostoliitossa.
Kirja pohjaa Kauhajoella syntyneen professori Paavo Yli-Vakkurin aiemmin julkaisemattomiin muistiinpanoihin sotavankiajalta. Hän jäi venäläisten vangiksi elokuussa 1941. Vankeutta kesti joulukuuhun 1944.
Yli-Vakkuri ei juuri puhunut helvetillisistä kokemuksistaan. Vasta elämänsä loppupuolella hän kirjoitti kokemuksensa muistiin, mutta kielsi julkaisemasta niitä ennen kuolemaansa.
Yli-Vakkuri teki uran metsätalouden vaikuttajana ja metsänhoitotieteen professorina. Hän kuoli 2014.
Poliittista historiaa
Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti Jukka-Pekka Pietiäinen nostaa esille Vihtori Kosolan. Hänen teoksensa Vihtori Kosola – mies ja myytti (Minerva) on ensimmäinen kokonaisvaltainen elämäkerta Kosolasta.
Kosola muistetaan lapuanliikkeestä ja Mäntsälän kapinasta, vaikka hän oli myös muun muassa edistyksellinen maanviljelijä, jääkärivärvääjä ja kalterijääkäri.
Lapualaisjuuriseen historian poliittisen henkilöön on uppoutunut myös Tuomas Savonen. Hänen teoksensa esittelee Arvo Kustaa Halbergin eli Gus Hallin (1910–2000), jonka elämää leimasivat vakoilu, pimeä raha ja kylmä sota.
Hall johti yli neljä vuosikymmentä Neuvostoliiton rahoittamaa Yhdysvaltain kommunistista puoluetta. Syyskuussa julkaistava Moskovan mies vakoilun verkossa – Amerikansuomalaisen Gus Hallin erikoinen elämä (Otava) kertoo tositarinan tästä amerikansuomalaisesta kommunistijohtajasta ja suuresta vakoiluoperaatiosta.
Teuvalta kotoisin oleva Niko Jutila on pureutunut kuuluisaan suomalaiseen henkirikokseen.
Hyvinkäällä vuonna 1972 tapahtuneessa kolmoissurmassa tapettiin ampumalla kolme Kytäjän kartanon mailla telttailemassa ollutta nuorta, Veijo Ilmari Häkkinen, Esa Tapani Hyväkkä ja Kai Tapio Hyväkkä. Poikien surmista tuomittiin kartanon omistaja Kai Vähäkallio. Hän oli ampunut teltassa nukkumassa olleita poikia revolverilla päähän.
Vaasasta kotoisin oleva meteorologi Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut kirjan luontokokemuksistaan. Minun luontoni (Bazar) yhdistää hänen omia kokemuksiaan viimeisimpään tietoon siitä, kuinka luonto on suurten muutosten keskellä
Kotakorpi liikkuu nykyisen kotikaupunkinsa Helsingin luontokohteissa, mutta matka vie lisäksi moniin kansallispuistoihin ja muihin luontokohteisiin ympäri Suomea.
Vaasan yliopiston laskentatoimen professorin Annukka Jokipiin ja toimittaja Nadia Paavolan teos Huijarien Suomi (Docendo) kertoo suomalaisista yrityshuijauksista.
Tiina Hautalan Aaveiden Vaasa (Haamu) kokoaa yksien kansien väliin vaasalaiset kummitustarinat.
Enni Yli-Hynnilältä ilmestyy kolmas runokokoelma. Vaasalaisrunoilijan Toistaiseksi tuntematon (Enostone) on nuoren aikuisuuden ja nykyaikaisen naiseuden ylistys.
Lista on koostettu kustantajien syksyn 2023 kirjakatalogeista.
Juttua korjattu 24.7. klo 12:25: Punaorpojen lukumäärä.
