Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) uskoo, että Venäjä-pakotteet tulevat vielä puremaan itänaapuria. Kanervan mukaan pakotteiden teho ei ole hiipunut, vaan ne tulevat jättämään jälkiä Venäjän talouteen, mitä pitempään ruplan kurssi heikkenee ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat painuvat alas.
– Totta kai pakotteet tulevat sitä merkittävämmäksi keinoksi, mitä enemmän aikaa kuluu, vaikka tilanne ei ole vielä ratkennut tämänhetkisillä painostustoimenpiteillä.
Pakotteiden vaikuttavuutta on kyseenalaistettu, sillä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain taloustoimilla ei ole saatu vieläkään ratkaistua yli toista vuotta jatkunutta Itä-Ukrainan kriisiä.
Maanantaina ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoi Lännen Medialle, ettei EU aio kuitenkaan luopua pakotteista ennen kuin Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien separatistien välistä tulitaukoa käsittelevän Minskin sopimuksen tavoitteet on saatu toteutettua.
Tällä hetkellä Minskin sopimuksen toteutuminen on osin jopa hankaloitunut. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokousta johtavan Kanervan mukaan erityisesti Ukrainan sisäpoliittinen epävakaus vaarantaa yli vuosi sitten tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa.
– Parhaillaan esimerkiksi Ukrainan hallituksen ja presidentin välit ovat vaikeassa asennossa. Toivottavasti siellä ei jouduta ennenaikaisiin vaaleihin, joka synnyttäisi lisää epävarmuutta siitä, kuinka asiat tästä jatkuisivat.
Ukrainan sisäpoliittisen vakauden lisäksi Kanervan mielestä Itä-Ukrainan tilanteen rauhoittuminen vaatii edelleen toimia Venäjältä.
– Ukrainan sisäiset uudistukset pitäisi saada voimaan. Sen lisäksi separatistien toiminta saada laantumaan niin, että siellä olisi asialliset edellytykset humanitaarisen avun perille saattamisessa, mutta vaikealta se näyttää.
Viimeksi toissa viikolla niin kutsutun Normandia-ryhmän eli Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän ulkoministerit kokoontuivat keskustelemaan Minskin sopimuksesta Pariisiin. Kanervan mielestä tapaamisessa ei kuitenkaan päästy juuri eteenpäin, vaan lähinnä vahvistettiin uudelleen eri osapuolten välinen tulitauko ja kerrattiin muita Minskin sopimukseen kirjattuja kohtia, joihin maiden johtajat sitoutuivat viime vuoden helmikuussa.
JOHANNA JUUPALUOMA / LÄNNEN MEDIA