Ulkoasutoimittaja Jessica Ristimäki ja sivunvalmistaja Pia Ojanen pohtivat maanantaina Ilkan ja Pohjalaisen tabloid-työpajassa erilaisia vaihtoehtoja lehtien uusille etusivuille.
– On mietittävä kuinka paljon etusivu voi olla erilainen, jotta lukija saa tunteen uudesta tuotteesta ja kuinka paljon pitää säilyttää samaa, jotta lehti on kuitenkin tuttu, Ristimäki sanoo.
Lukijat näkevät päätökset ensi keväänä, kun Ilkka ja Pohjalainen alkavat ilmestyä nykyistä pienemmässä sivukoossa eli tabloidina. Ensimmäinen koelehti on jo painettu. Sitä pääsevät lukemaan lehden tekijöiden lisäksi molempien lehtien lukijaraadit.
Toinen koelehti ilmestyy myöhemmin syksyllä. Keväällä Ilkka ja Pohjalainen ilmestyvät kerran tilaajille jaettavana mallilehtenä ennen kuin tabloidiin siirrytään jonkin ajan kuluttua pysyvästi. Mallilehden ja pysyvän muutoksen välissä uutta lehteä on vielä mahdollista viilailla.
Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa sanoo, että tabloidin avulla lehdet voivat näyttää, mihin printti pystyy.
– Isommassa broadsheet-koossa on puolensa, mutta pienempi tabloid on sanomalehden koko nykyään ja jatkossa, Viljanmaa linjaa.
Ilkka ja Pohjalainen ovat jatkossa nidottuja. Varisevien lehtien aika loppuu.
– Lehteä voi siis lukea vaikka selällään sängyssä, Ilkan päätoimittaja Satu Takala sanoo.
Lehdet ovat myös yksiosaisia lukuun ottamatta kaksiselkäistä sunnuntainumeroa. Muutoksen taustalla on useita syitä. Painotekniikka esimerkiksi rajoittaa lehden rakennetta niin, että osien on oltava samankokoiset. Eri osastojen sijoittaminen kahteen yhtä suureen osaan on hankalaa.
– Jos esimerkiksi urheilu- ja kulttuurisivujen paikka lehdessä vaihtelee lehtien a ja b-osan välillä, se voi lukijasta olla epämukavaa. Yksiosaisena pystymme säilyttämään tietyn lukurytmin, Takala sanoo.
Viljanmaa muistuttaa, että Ilkan ja Pohjalaisen tilaukseen on paketoitu digitilaus. Kun aamukahvipöydässä yksi lukee printtilehteä, toinen voi selata padilta digilehteä.
Pahimmat pelot juttujen sisällön kevenemisestä ovat ehkä hälvenneet, kun useimmat muut sanomalehdet ovat jo muuttuneet tabloideiksi. Tabloid ei myöskään itsessään rajoita juttujen pituutta eikä sysää osaa jutuista pelkästään verkkoon.
Netissä seurataan jatkuvasti kehittyviä uutisia ja esimerkiksi myöhäisillan urheilutapahtumia. Netissä on myös aivan omaa sitä varten luotua sisältöä.
Muutokset lehdissä kuitenkin näkyvät esiinpanon lisäksi myös sisällöissä.
– Käymme läpi juttutyyppejä ja tuomme lukijoille myös uusia formaatteja. Mietimme, miten päivitämme lehdet kohti 2020-lukua. Lehtien suunnittelu on entistä tärkeämpää, sillä sen on oltava miellyttävä lukea, Viljanmaa sanoo.
Uuteen tottuminen alkaa yleensä ulkoasusta ja uudistusten jälkeen lukijoiden viesti on usein sama: tekstin koko tuntuu pienentyneen. Niin ei kuitenkaan käy, vakuuttavat sekä päätoimittajat että ulkoasutoimittaja Ristimäki.
– Fontti ei varmastikaan pienene. Mahdollisesti joillain sivuilla se jopa suurenee, Ristimäki sanoo.
Uusien lehtien ulkoasua ei vielä ole lyöty lukkoon. Ristimäen mukaan on olemassa hyvä mielikuva siitä, mihin lehtiä viedään.
– Menot-sivua esimerkiksi kehitetään palvelevammaksi ja selkeämmäksi. Tavoite on, että siitä olisi hyötyä myös muualta tulleille, jotka näkisivät mitä seudulla tapahtuu. Sään osalta olemme kuunnelleet lukijoiden toiveita. Lukijat ovat antaneet paljon palautetta muun muassa siitä, miksi oman kunnan sää ei näy sivulla.
Ristimäen mukaan vaikeinta on tietenkin tietää, mistä lukija pitää ja mistä ei. Siihen onneksi lukijaraati tuo vastauksia.
Suunnittelu etenee hyvin, sillä Ristimäen mukaan tabloidin tiloja on helpompi hallita. Myös Ojanen on jo tottunut tabloid-kokoon.
– Jos nyt pitäisi lähteä muokkaamaan tabloidia broadiksi, se tuntuisi vaikealta. Olisi hankala ajatella, miten ison sivun saa täyteen.
HANNU PUROLA
