Vuonna 2017 Peter Pan pukeutuu modernisti ja musiikki on elektronista, mutta klassikkotarinan sanoma pysyy silti muuttumattomana.
Sadun symboliikkaa. Lauantaina ensi-iltansa saava Vaasan kaupunginteatterin Peter Pan -musiikkiseikkailu kertoo rakastetun ja monesti versioidun tarinan pojasta, joka ei halua kasvaa aikuiseksi.
Ohjaaja Jakob Höglund kertoo pitävänsä sadun moniulotteisuudesta, sillä se on hauska, mutta myös vakava ja surullinen.
– Tarinassa on paljon symboliikkaa. Esimerkiksi Koukku ei pysty käyttämään käsiään eikä siis näyttämään tunteitaan. Merenneidot taas kuvastavat kuolemaa, se on yhtäkkinen ja salakavala, avaa ohjaaja mietteitään näytelmästä.
– Peter Pan sankarina ei ole tyypillinen päähenkilö. Hän on pieni lapsi, mutta peloton. Hänellä on lapsen naiivius ja nenäkkyys. Hän on hyvä esikuva kaikille lapsille.
Väriloistoa ja yllätyksiä. Piia Rinteen puvustus ja Sven Haraldssonin lavastus ovat molemmat ilahduttavia ja kekseliäitä. Yllätyksiltä ei varmasti tulla välttymään riemunkirjavien hahmojen saapastellessa lavalle.
– Halusin Mikä-Mikä-Maan olevan ideaali leikkimaailma, oikea lapsen unelma, lavastaja Haraldsson kertoo.
Eräs tärkeä kysymys oli tietysti, kuinka Peter oikein lentää. Haraldsson halusi toteuttaa senkin leikkisässä muodossa.
Pukusuunnittelija Rinne joutui puolestaan käyttämään mielikuvitustaan puvustuksen suunnittelussa.
– Omassa lapsuudessani otettiin kaapista aina ne samat verhot prinsessaleikkeihin. Mutta entä tämän päivän lapset?
Rinne haki suunnittelussa inspiraatiota 8-vuotiaalta tyttäreltään ja siitä, miten hän ystävineen leikkii, ja laajensi ajatuksia myös poikien maailmaan. Hahmojen asuissa riittää yksityiskohtia ja ihasteltavaa.
Tiskijukkien tahdissa. Musiikiksi valittiin pohdinnan ja etsimisen jälkeen Jukka Linkolan sävellys Helsingin kaupunginteatterille 80-luvulta. Versio on Jukka Virtasen sanoitusten kanssa varmasti monille tuttu.
– Alkuperäinen versio on akustinen ja jopa jazzahtava, mutta saimme luvan hieman muokata sitä. Nyt musiikki on elektronispainotteista, ja meillä on läppäri mukana, vähän sellaista DJ-meininkiä. Soitamme tosin esityksessä Tuukka Aitoahon kanssa paljon myös livenä, kertoo musiikista vastaava Sauli Perälä.
Aikuisillekin sallittu. – Tärkeintä tarinassa on kaikkien lasten tarve saada rakkautta ja turvaa, oikeus saada leikkiä ja olla lapsia. Sen myötä voidaan kasvaa rohkeiksi. Jos se puuttuu, jäädään ”Koukuiksi”, kykenemättömiksi osoittamaan hellyyttä, summaa Höglund sadun opetusta.
– Jotkut aikuiset ovat valitelleet, ettei ole lapsia, joiden kanssa tulla katsomaan esitystä. Mutta tämä on kyllä aikuisillekin sallittu!
Ohjaaja vakuuttaa, että jokaiselle katsojalle riittää nautittavaa – iästä riippumatta.
Näytelmän ensi-ilta on lauantaina 18. maaliskuuta.
Tia Vähäsarja
