Kuusi seuraa viidestätoista lähtee tiistaina alkavaan jääkiekon liigakauteen uudessa komennossa, ja kuudesta neljällä on päävalmentaja, jolle kausi on ensimmäinen päävalmentajana Liigassa.
Tulokkaiden taustat ovat ääripäät eurooppalaiselta jääkiekkokartalta. Tapparan ruotsalaispäävalmentaja Rikard Grönborg valmensi viime kaudella Sveitsin pääsarjajoukkue Zürich Lionsia, Ässien Jere Härkälä toimi porilaisjoukkueen apuvalmentajana, HPK:n Matias Lehtonen luotsasi Mestiksessä RoKia ja KalPan Petri Karjalainen kuopiolaisten alle 20-vuotiaiden joukkuetta.
Grönborg valmensi Ruotsin maailmanmestariksi 2017 ja 2018, mutta lähinnä kotimaisia sarjoja kolunneet Härkälä, Lehtonen ja Karjalainen ovat nyt tähän asti merkittävimpien pestiensä äärellä.
– Näytönpaikkoja on ollut ennenkin, mutta totta kai tämä on erilainen kuin aiemmat, Härkälä puntaroi STT:lle viime viikolla Liigan avaustilaisuudessa.
Tulosvastuu kasvaa
Suomalaiskolmikkoa haastateltaessa esille nousee muutama päälinja, miten liigajoukkueen päävalmentajana toimiminen poikkeaa aiemmista päävalmentajatehtävistä.
– Työ ei ole erilaista, mutta työympäristö muuttuu. Liiga on seuratumpaa, on mediahuomiota, Petri Karjalainen sanoo.
– Arkityö ei muutu, kun luistimet vedetään jalkaan. Jääkiekko on jääkiekkoa ja valmentaminen on valmentamista.
Karjalainen on työskennellyt päävalmentajana Suomen poikamaajoukkueissa sekä Mestiksessä Peliitoissa ja RoKissa. Liigassa hän on työskennellyt Kärppien ja Sportin apuvalmentajana. Ulkomaalaisista huippusarjoista tutuiksi ovat tulleet KHL ja Sveitsin pääsarja apuvalmentajana.
Perspektiiviä vertailuun riittää.
– Suurin ero on ihmisissä ympärillä. Mestiksessä ja alle 20-vuotiaiden sarjassa ei ole niin montaa ammattilaista valmentajaa apuna ja niin isoja johtoryhmiä kuin Liigassa.
– Määrätynlainen tulosvastuu tulee vielä kovemmaksi, mutta se tulee talouden kautta. Pyritään voittamaan mahdollisimman monta peliä, että saadaan katsojia halliin ja toiminta pyörii.
Matias Lehtonen on nähnyt Mestiksen arkea myös Ketterässä. Hän nosti imatralaisjoukkueen sarjan kestomenestyjäksi ja sitten RoKin kärkikahinoihin. HPK:ta ei povata kärkisijoille, mutta pienenkin liigaseuran resurssit ovat huomattavasti suuremmat kuin Mestiksen kärkijoukkueen.
– Liigajoukkueessa on aika paljon enemmän ihmisiä töissä. Valmennustiimissä ja taustoilla on enemmän porukkaa. Pystymme jakamaan työtä, Lehtonen sanoo.
– Lisäksi Liigassa pelaajat ovat vanhempia, ja siitä tulee määrätynlainen ammattimaisuus. Meillä valmentajilla on haasteena se, että meidän pitää tuoda uusia juttuja pelaajille ja kehittää heitä, yli 30-vuotiaitakin pelaajia.
"Ei ole rajaavia tekijöitä"
Rovaniemellä Lehtonen oppi, mitä sarjan eniten matkustavan joukkueen pitää ottaa huomioon. Opeille on käyttöä Liigassa, vaikka HPK:n pelimatkat ovat lyhimmästä päästä.
– Mestikseen verrattuna pelimäärä kasvaa vähän. Arki muuttuu myös sen takia, kun pitää miettiä joukkueen kuormitusta.
Liigassa pelaajat ovat ammattilaisia, mutta Mestiksessä moni käy muissa töissä tai opiskelee. Härkälä on valmentanut toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Kokkolan Hermestä, ja tutuiksi ovat tulleet myös nuorten sarjat.
– Mestiksessä pitää ottaa huomioon, kuinka paljon pelaaja pystyy harjoittelemaan. Liigassa kaikki ovat ammattilaisia, eikä tarvitse miettiä, mikä on kuorma jääkiekon ulkopuolella, hän muistuttaa.
Karjalainenkin nostaa esiin sen, että Liigassa työnkuvat ovat selkeät.
– Se on päätoiminen työ, joten ei tarvitse miettiä muita kalentereita. Pystymme optimoimaan asioita, mutta pystymme myös vaatimaan enemmän, niin pelaajilta kuin meiltä valmentajiltakin.
– Emme voi mennä sen taakse, että on resursseista vajaata tai ajasta vajaata. Ei ole. Aikaa on niin paljon kuin itse lyödään asiaan. Ympäristö mahdollistaa, kun ei ole rajaavia tekijöitä.
Liigavalmentajan vastuu on erilaista.
– Mestiksessä valmentaja joutuu osallistumaan vähän kaikkeen. "Staffi" on niin paljon pienempi. Saattaa olla, että on vain 1–2 päätoimista työntekijää, Jere Härkälä sanoo.
– Johtaminen muuttuu Liigassa, kun on enemmän johdettavia, mutta saan vapautettua itsestä aiempaa enemmän energiaa johtamiseen, peliin ja ihmisten kohtaamiseen, mikä on tärkeää.
Maagiset kolme kirjainta eivät ole mielessä
Sveitsin pääsarjan miljoonaloistosta on pitkä matka Mestiksen arkeen, jossa pelaajabudjetit lasketaan enimmilläänkin sadoissa tuhansissa. Kotimaisessa Liigassa pelaajabudjetit ovat haarukassa 1,84–3,25 miljoonaa euroa.
Zürichiä kolme ja puoli kautta valmentaneen Rikard Grönborgin laskeutumista Suomeen pehmentää se, että Tapparalla on Kärppien ohella Liigan suurin pelaajabudjetti. Lisäksi Grönborgilla on Suomessakin käytössään iso valmennustiimi.
Tappara on voittanut kaksi Suomen mestaruutta peräkkäin ja Mestarien liigan. Grönborg tuntee menestyshistorian, mutta ei kerää siitä paineita.
– Tapparan organisaatiossa on tehty loistavaa työtä, kun he ovat saavuttaneet viime vuosina paljon. Viime kauden joukkue oli kuitenkin viime kauden joukkue, ja tämän kauden joukkueella on edessä aivan uusi matka. Kaikilla muillakin on uudet joukkueet. Mitä ikinä tapahtuikin viime kaudella, se jäi sinne.
– Keskitymme tähän kauteen ja uuteen matkaan. Tämä ei koske vain minua vaan kaikkia valmentajia, pelaajia ja joukkueita.
Grönborgin siirtoa Suomeen voi pitää jopa askeleena taaksepäin, vaikka Tappara onkin eurooppalainen suurseura Zürichin tavoin. Ruotsalaisen nimi on usein yhdistetty NHL:ään, jossa työskentelyyn hänellä voisi olla hyvät edellytykset. Hän on valmentanut Pohjois-Amerikassa aiemminkin.
– Euroopassa on paljon hyviä valmentajia, tässäkin huoneessa on erinomaisia valmentajia, Grönborg viittaa helsinkiläisen hotellin kokoustilassa parveileviin suomalaiskollegoihin.
– Nähtäväksi jää, miten eurooppalaiset valmentajat tulevat saamaan mahdollisuuksia.
Hän vakuuttaa keskittymisen olevan täysin Tapparan kaudessa.
– Olen nyt täällä ja keskityn Tapparan kanssa pärjäämiseen. Menemme taas huomenna harjoittelemaan, enkä huolehdi muuten tulevaisuudesta. Yritän hoitaa hommani täällä, kolmen vuoden sopimuksen tamperelaisseuran kanssa tehnyt Grönborg paaluttaa.