Vaasan Setlementti on toiminut samassa Palosaaren vanhassa puutalossa osoitteessa Huvilakatu 1 alusta asti. Setlementtitoiminta käynnistyi Vaasassa 1948, kun nuorille ryhdyttiin järjestämään iltakerhoja. Setlementtiyhdistys perustettiin muutamaa vuotta myöhemmin, ja 1970-luvulla kerhotoiminta laajeni Huutoniemen ja Suvilahden kaupunginosiin.
Tänä päivänä Setlementtitoimintaa on kolmessa kaupunginosassa: Palosaarella, Gerbyssä ja Ristinummella. Lisäksi keskustassa on pienten lasten äitien Arkipaja. Kaikissa niissä on edelleen monia, erilaisia kerhoja eli toimintaa, josta kaikki aikoinaan lähti liikkeelle.
Vaasan Setlementtiyhdistys on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka rahoittaa toimintaansa eri lähteistä, muun muassa valtion myöntämällä STEA-rahoituksella.
Järjestökenttään on nykyisellä hallituskaudella kohdistunut isoja leikkauksia. Niitä saattaa olla tulossa vielä lisää. Leikkaukset vaikuttavat toiminnanjohtaja Kirsi Ikäheimosen työhön.
– Aiemmin olimme lähes varmoja, että saamme STEA-rahoituksen. Nyt kukaan ei tiedä, saako sitä.
Useita rahoittajia
Siksi Vaasan Setlementin tulevan vuoden budjetti on laskettava tarkkaan. On osattava nähdä mitä tapahtuu, jos järjestöiltä leikataan vielä lisää.
– Ymmärrän, että tässä taloustilanteessa täytyy säästää myös järjestökentältä. Mutta nämä säästöt ovat olleet valtavia, ja toiminnan sopeuttaminen lyhyessä ajassa on hyvin vaikeaa.
Ikäheimonen on tänä vuonna lähettänyt hakemuksia useammille eri tahoille aiempiin vuosiin verrattuna.
– Saamme rahoitusta jo nyt STEA-rahoituksen lisäksi monelta taholta kuten Evald ja Hilda Nissin ja Brita Maria Renlundin säätiöiltä, Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Vaasan kaupungilta. Rahaa tulee jonkin verran myös omista testamenttirahastoistamme.
Lapsi- ja perhetyö
kasvussa
Vaikka rahoitus aiheuttaa huolta, Vaasan Setlementillä menee yhdistyksenä Ikäheimosen mukaan todella hyvin.
– Kerhoissamme ja tapahtumissa käy valtavasti ihmisiä. Huomaa selvästi, että ihmisillä on iso tarve kokoontua. Kerhojen vetäjinä toimivat vapaaehtoiset ovat meille siksi todella tärkeitä.
Esimerkkinä hän antaa Edvininpolulle tehdyn lokakuisen perheretken, jonne osallistui 70 lasta vanhempineen. Tyttötyöretkelle tuli 30 tyttöä.
Vaasan Setlementin lapsi- ja perhetyön asiakasmäärät ovatkin viime vuosina selvästi kasvaneet, ja perhetyöhön Ikäheimonen haluaa panostaa.
– Lapsiperheköyhyys on kasvanut Vaasan seudulla. Me järjestämme toimintaa, joka ei maksa mitään. Varmasti siksi asiakasmäärät kasvavat.
Ilmainen ruoka
houkuttaa
Myös Vaasan Setlementin tapahtumat, joissa jaetaan ilmaista ruokaa, keräävät entistä isomman määrän ihmisiä. Yhteisöllisten ruokailujen määrää on tarkoitus lisätä ensi vuonna.
Osalle ryhmistä, kuten nuorille äideille, yhdistys tarjoaa jo nyt ilmaisen ruoan.
– Ylipäätään se, että ihmiset tutustuvat toisiinsa ryhmissämme voi auttaa paljon, sekä huomaaminen, ettei ole rahavaikeuksien kanssa yksin, vaan monella on sama tilanne. Se helpottaa kummasti.
Reseptit kiertoon
Ikäheimonen tietää, että perheryhmissä jaetaan reseptejä, joilla tehdä halpaa, hyvää ruokaa.
– Ja kerrotaan, että tiettyyn kauppaan tulee lihat iltatarjoukseen tiistaisin ja makkarat keskiviikkoisin.
Ikäheimonen on toiminut Vaasan Setlementin toiminnanjohtajana nyt 13 vuotta. Hän pitää edelleen tärkeimpänä reseptinään edeltäjänsä Maija Nyyssilän sanoja.
– Hän sanoi, että yhteiskunnassa tulee nousuja ja tulee laskuja. Mutta ihmisten tarve olla toistensa kanssa ei koskaan häviä minnekään.
