Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue kertoi joulun alla maksaneensa osalle työntekijöistään liikaa palkkaa puolen vuoden ajan.
Toimitusta lähestynyt lukija on miettinyt, miten tämä vaikuttaa hänen verotuskohteluunsa.
Lukijan mukaan "tässähän on käynyt niin, että myös ylitöistä ja viikonlopuista kesä–marraskuulta on maksettu korotuksen mukaista palkkaa".
Samalla hänen mukaansa työntekijöiden on täytynyt nostaa veroprosenttia loppuvuotta varten, koska tulot kasvoivat.
Lukijan mukaan "nyt kun työnantaja alkaa periä näitä pois, niin käsittääkseni työntekijä on se joka maksaa tästä virheestä maksettuaan korkeampaa veroprosenttia".
Johtava veroasiantuntija Tero Määttä verohallinnosta kertoo, että kun kyse on vuoden 2023 aikana maksetuista palkoista, työnantaja voi vuonna 2024 tammi–huhtikuun ajan periä liikaa maksettua palkkaa niin sanottuna nettoperintänä takaisin.
– Tämä tarkoittaa, että työnantaja perii tulonsaajalta liikasuorituksen, josta on ensin vähentänyt ennakonpidätyksen osuuden. Työntekijä joutuu palauttamaan vain nettona saamansa määrän eli hän saa myös ennakonpidätysosuuden hyödykseen.
– Työnantaja oikaisee alkuperäistä tulorekisteriin annettua palkkailmoitusta ja poistaa ilmoitukselta takaisinperityn palkan. Käytännössä siis työnantaja korjaa takautuvasti palkan määrän, täsmentää Määttä.
"Ei veroa tulosta, jota ei saada"
Mikäli takaisinperintä menee huhtikuun jälkeiseen aikaan, silloin ei voida toteuttaa nettoperintää, vaan silloin täytyy tehdä bruttoperintä liikaa maksetusta palkasta.
– Huhtikuun jälkeen työntekijä joutuu maksamaan työnantajalle takaisin myös palkasta pidätetyn ennakonpidätyksen. Työnantaja oikaisee alkuperäistä tulorekisteriin annettua palkkailmoitusta ja poistaa ilmoitukselta takaisinperityn palkan. Verohallinto toimittaa työntekijän verotuksen työnantajan tulorekisteriin ilmoittamien uusien palkkatietojen perusteella.
Verohallinto oikaisee verotusta, jos se on jo ehditty toimittaa ennen kuin tieto palkkatietojen oikaisusta on tullut tulorekisteristä.
– Työntekijä saa tässä vaihtoehdossa takaisinperitystä palkasta toimitetun ennakonpidätyksen aikanaan hyödykseen vuoden 2023 verotuksen päättyessä suurempana palautuksena tai pienempinä jäännösveroina.
Määttä myöntää, että "tämä on vähän vaikeasti selitettävä asia".
– Kansanvalistuksellinen pointti on se, että kun työnantaja perii liikaa maksettuja palkkoja takaisin työntekijältä, työnantaja on velvollinen oikaisemaan tulorekisteriin aikaisemmin antamiaan palkkailmoituksia ja poistamaan takaisin perityt palkkasummat.
– Ihmiset eivät siis maksa veroa tulosta, jota he eivät takaisinperinnän seurauksena ole saaneetkaan.
Määttä vinkkaa, että verohallinnon ohjeessa, nimeltään Ennakonpidätyksen toimittaminen, on tietoa muun muassa palkkojen takaisinperinnän toteuttamisesta.
– Siellä on myös erilaisia esimerkkejä sen mukaan, missä vaiheessa liikaa maksettuun palkkaan on havahduttu.
"Neuvotteluyhteys pidetään yllä"
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella edustava pääluottamusmies Reijo Keski-Hynnilä kertoo, että työehtosopimuksen eli Hyvtessin osalta palkkoja on työnantajan listauksen mukaan maksettu liikaa noin 170 työntekijälle.
JHL:n jäseniä heistä on noin sata.
– Työnantajan kanssa käydyssä viimeisessä neuvottelussa siirrettiin osa työntekijöistä oikeaan työehtosopimukseen ja näin he välttävät takaisinperinnän. Takaisinperinnän määrä vaihtelee ja se on 40–200 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajalta. Keskimääräinen takaisinperittävä määrä on noin 120 euroa kuukaudessa.
Keski-Hynnilän mukaan JHL pitää yhteyttä jäseniinsä ja työnantajaan sekä neuvottelee tarvittaessa ratkaisuista työnantajan kanssa.
– Tarkoitus ja tavoite on, ettei jäsenille tästä työnantajan aikaansaamasta virheestä ja päätöksistä synny tarpeettoman suurta taloudellista taakkaa.
Lainamaksujen muutoksillakin hintansa
Keski-Hynnilän mukaan työnantajan päätös takaisinperinnästä on "todella ikävä ratkaisu".
– Takaisinperintä osuu kaikkein matalapalkkaisimpiin työntekijöihin. Lisäksi osa työntekijöistä palkan saatuaan oli varmistanut, pitääkö korotus paikkansa. Siinä vaiheessa oli vastattu, että se pitää paikkansa.
Keski-Hynnilä pohtii, että asia olisi voitu katsoa neuvotteluissa esimerkiksi osaksi palkkaharmonisointia, joka tulevaisuudessa kuitenkin on edessä.
– Tässä ratkaisussa pääsääntöisesti nostettiin työntekijöiden alimpia palkkoja samalle tasolle vastaavaa työtä tekevien kanssa. Kyseessä ovat työntekijät, joiden tehtäväkohtainen palkka on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Takaisinperintä muun muassa vaikuttaa tuloihin, joiden perusteella lasketaan työntekijöille kuuluvia etuuksia.
– Lisäksi työntekijät ovat esimerkiksi tehneet muutoksia lainojen maksuihin, ja muutokset ovat aiheuttaneet työntekijöille kustannuksia.
