70 täyttänyttä syntymäpäiväsankaria, presidentti Sauli Niinistöä kohdellaan lehdistössä silkkihansikkain. Niin ainakin voisi päätellä, kun lukee eri lehtien juttuja.
Helsingin yliopiston yliopistolehtori Johanna Vuorelma sanoo, ettei juuri kukaan esitä kritiikkiä Niinistön tekemisistä.
– Tuntuu, että muut poliitikot ja media pelkäävät Niinistöä. Jos esimerkiksi joku toimittaja kritisoi presidenttiä, siitä tulee helposti palautetta, Vuorelma toteaa.
Ei ehkä ihan noottiin verrattavaa, mutta Niinistö saattaa kyseenalaistaa yksittäisen toimittajan kritiikin varsin voimakkaasti.
– Sillä helposti hallinnoidaan keskustelua. Harva toimittaja haluaa tulla nolatuksi tai naurunalaiseksi.
Esimerkiksi Urho Kekkosen aikaan mediakenttä oli suppea. Tarjolla ei ollut muita tulkintoja kuin ne, mitkä ylhäältä annettiin. Tänä päivänä tietoa tulee median lisäksi sosiaalisesta mediasta, mutta silti se on Niinistön kohdalla lähes kritiikitöntä.
Vuorelman mukaan Kekkosella oli paljon muodollista valtaa ja Niinistöllekin sitä haluttaisiin antaa.
– Seuraavaa presidenttiä se ei välttämättä koske.
Kekkonen meni torille, Niinistö someen
Niinistö ei antanut medialle haastattelua syntymäpäivänään. Maan ykkösmiehen haastattelu kuullaan vasta lauantaina Ylen Radio 1:ssä.
Perjantaina Niinistö näkyi kuitenkin lehdistössä isoina kuvina. Helsingin Sanomissa oli lähes aukeaman verran kuvia. Aamulehdessä hänestä tehtiin pääjuttu. Keskisuomalaisessa tyydyttiin kuvaan ja STT:n juttuun.
Iltapäivälehdet sen sijaan antoivat presidentille kunnolla tilaa. Muun muassa Ilta-Sanomien kommenttipalsta täyttyi kansalaisten onnitteluista.
Kun Urho Kekkonen täytti 75 vuotta, hän sai kuvansa 500 markan seteliin. Ylen mukaan Kekkonen aloitti syntymäpäivänsä juhlimisen jo aamuseitsemältä, kun Helsingin Työväenyhdistyksen soittajat esittivät presidentille Jaakko kulta -syntymäpäiväserenadin Tamminiemen rannassa.
Seuraavaksi Kekkonen lähti Kauppatorille. Siellä häntä odotti satojen suomalaisten onnittelijoiden joukko.
– Kauppatorilla vierailusta haettiin kansanomaisuutta, Vuorelma sanoo.
Kekkosta kutsuttiin syntymäpäiväjutussa teräksiseksi päivänsankariksi.
Vähän niin kuin Niinistöä. Niinistö ei tosin lähtenyt kansan pariin juhlimaan, mutta nettiaikakauden presidentti sai tuhansia viestejä lehtien kommenttipalstojen ja sosiaalisen median kautta. Niinistö tuli onnittelijoita vastaan laittamalla vihdoinkin Twitter- ja Facebook-päivitykseensä kuvan, jossa hänellä on sylissään Aaro-poika ja Lennu-koira.
– Yllätyin Niinistön kuvasta; Lennukin oli mukana. Yleensä 70-vuotispäivän kuvissa pönötetään, mutta tämä oli humoristinen kuva. Se oli selvää viestintästrategiaa, Vuorelma miettii.
Tunti kuvan julkaisun jälkeen kuvasta oli tykätty yli 20 000 kertaa ja kommentteja oli yli 4 000.
Suosittua ei haluta kritisoida
Mutta ovatko Kekkonen ja Niinistö samanlaisia?
– Suosion lisäksi heille on yhteistä se, ettei kritiikkiä esiinny, Vuorelma sanoo.
Hän jatkaa, että kansansuosio aiheuttaa sen, ettei suosittua haluta kritisoida.
– Suosion perusteella he ovat samanlaisia. Mutta ei heitä voi verrata muuten kuin kansansuosion perusteella, MustRead-verkkolehden politiikan asiantuntija Erkka Railo jatkaa.
Railo toteaa, ettei Niinistöllä ole esimerkiksi sisäpoliittista valtaa niin kuin Kekkosella. Niin, vaikka viime viikolla ilmestyneessä Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra vihjaillaankin, että Niinistöllä olisi ollut jotain tekemistä kiky-sopimuksen teossa.
– Siinä oli aika erikoinen näkökulma. Kaikki tapahtui kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti. Ja se jäi yksittäiseksi tapahtumaksi.
Railo lisää, että kirjassa ei lopulta annettu ymmärtää, että salaisesta neuvottelusta ja Niinistön vallankäytöstä olisi seurannut mitään negatiivista.
Hän jatkaa, ettei Niinistö voi saavuttaa ulkopolitiikassakaan samanlaista monopoliasemaa kuin Kekkosella oli.
– Maailman tilanne oli Kekkosen aikaan täysin toisenlainen. Niinistö pitää hyviä välejä yllä joka suuntaan, ei vain Venäjälle.
Ulla Jäske