Itselläni on hyvin ristiriitainen suhde someen. Sitä rakastaa ja vihaa samaan aikaan.
Somen parhaina puolina nostaisin luovan sisällön, inspiroivat vaikuttajaprofiilit ja julkisen keskustelun.
Toimittajana työnkuvaani kuuluu olennaisesti sosiaalisen median seuraaminen, sillä sinne myös perinteinen media on ulottanut toimivaltansa.
Media-alalla työskentelevän on pysyttävä ajan hermolla ja pidettävä kirjaa somessa tapahtuvista populaarikulttuurin ilmiöistä ja käydyistä yhteiskunnallisista keskusteluista. Kansalaisjournalismin näkökulmasta some on kiinnostava kaninkolo, jossa eri ihmisryhmät pääsevät ääneen.
TikTok on sisällöltään sovelluksista ehdottomasti monipuolisin. Siellä kohtaavat niin lifestyle-vaikuttajat, huumoritilit kuin myös poliittiset päättäjät. Kirjoon lukeutuvat myös vihakommentit, jotka siellä erityisesti rehottavat. Somemaailma toimii pahimmillaan kuin noidankehä, jossa valheet ja viha ruokkivat toisiaan loputtomassa syklissä.
Siitä huolimatta Digistä luopuminen ei ole vaihtoehto nykyisessä tietoyhteiskunnassa, sillä se tarjoaa niin paljon välineitä itsensä toteuttamiseen ja viestimiseen.
Kuitenkin ihmisten tasavertaisen kohtelun takaamiseksi ja heidän hyvinvointinsa tukemiseksi some-alustat tarvitsevat EU-tasolla määritettyjä pelisääntöjä toimiakseen. Voittoa tavoittelevat somejätit nimittäin hyötyvät meidän pahasta olostamme.
Julia Jaakkola
Kirjoittaja on Eparin työharjoittelija.