Pääkirjoitus

Idea­par­kin synty ja kuolema

Olen viikon verran seurannut Ideaparkin komeaa, mutta nopeaa historiaa Seinäjoella.

Maanantaisessa kokouksessaan Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti antaa jatkoaikaa jo kahdeksan vuotta junnanneelle Lakeuden Ankkuri -hankkeelle (vinkiksi vain, että jos tämä projekti toteutuu, niin nimeä voisi harkita uudelleen). Valtuuston päätöksen taustalla näkynee myös ärsyynnys siitä tavasta, jolla Ideapark-hanketta valmisteltiin kuntapäättäjien tietämättä. Toivon kuitenkin sydämestäni, että äänestyspäätös tehtiin perustuen faktoihin, siihen mikä on kaupungin edun kannalta järkevämpää eikä tunteeseen siihen, että jotain tahoa piti saada näpäytettyä.

Nyt näytönpaikka siirtyy takaisin YIT:lle. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki Ylen haastattelussa haastaa YIT:tä pitämään nyt kiinni sovitusta aikataulusta ja kasvattamaan tulevan kauppakeskuksen neliöitä samoihin määriin, mitä Toivo Sukari olisi hankkeessaan tehnyt. Luvattu on, että projekti käynnistyy ensi syksynä, mutta tärkein kysymys on, haluavatko ihmiset sitä enää?

Selasin melkoisen määrän verkkokeskusteluja ja yleinen mielipide tuntuu olevan keskustan kehittämisen puolella ja peltomarketteja vastaan. Jos kahdeksan vuotta sitten vielä ajatus sai kannatusta, niin nyt ovat mielet muuttuneet. Puhutaan ennen kaikkea elävän Seinäjoen keskustan puolesta. Seinäjokelaiset eivät halua elää kuolevassa kaupungissa, jota elättävät reunalla olevat marketit. Halutaan erikoisliikkeitä, ravintoloita, kahviloita, elämää ja asukkaita.

Keskustelua käydään aktiivisesti myös parkkimaksuista. Toriparkki tulee ja samalla autottomampi keskusta. Jos keskustan kanssa samaan aikaan kilpailevat suurien kauppakeskusten ilmaiset parkkipaikat, on maakunnan väen ratkaisu kauppapaikasta helppo arvata. Lapuan kaupungin elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolteen ajatus muutaman vuoden ilmaisista parkkimaksuista on harkitsemisen arvoinen. Kun polun kerran saa auki, se ei ruohotu niin helposti. Polun avaaminen sen sijaan voi olla haasteellinen tehtävä.

Vastakkainasettelua on jossain määrin väärin, sillä keskustan kehittäminen on myös Seinäjoen kaupungin päättäjien kärkihankkeita ja miljoonia euroja sijoitetaan alueen kehittämiseen. Vastakkainasettelu on kuitenkin väistämätöntä. Sitä ei voi tietää kukaan, miten iso kauppakeskus vaikuttaisi keskustan kauppaan tai millainen vetovoimatekijä esimerkiksi Ideapark voisi kauppa-alueelle olla. Fakta kuitenkin on, että ihmisten ostokäytöstä muuttuu koko ajan jo muutenkin verkko-ostamisen suuntaan ja fyysisen kaupan merkitys vähenee. Tässä tilanteessa hajota ja hallitse voi johtaa imperiumin tuhoon.

Lopulta kuitenkin markkinavoima päättää, mikä lähtee tai jää.

Laura Syväoja

päätoimittaja