Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n tuoreen Arvo- ja asennetutkimuksen asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti aiempaa kriittisemmiksi. Kannatus on pudonnut jopa 13 prosenttiyksikköä vuonna 2018 mitatuista ennätyslukemista.
Äärimmäisen mielenkiintoiseksi tulosten tulkinnan tekee seikka, jonka mukaan hieman alle puolet suomalaisista ei enää haluaisi maksaa lisää veroja hyvinvointivaltiota kannatellakseen. Myös alati kasvava velkavuori hirvittää osaa suomalaisista.
Onko nyt saavutettu tilanne, jossa panoksen ja tuotoksen ei kasvavan joukon mielestä koeta olevan tasapainossa: Kurittavan verotuksen kääntöpuolelta odotettujen sosiaaliturvan ja palvelujen taso eivät vastaajien mukaan enää kohtaisi? 38 prosenttia oli kyselyn mukaan valmis luopumaan joistakin valtiolta, hyvinvointialueilta ja kunnilta saamistaan palveluista, mikäli sen myötä pystyttäisiin alentamaan veroja.
Luonnollisesti puoluekannasta riippuen näkemykset erosivat toisistaan, mutta isossa kuvassa pidän kokonaismuutosta merkittävänä.
Mielestäni liian harva pysähtyy arjessaan pohtimaan talouden vakavaa tilannetta, jossa nyt ajelehdimme.
Palvelujen ylläpitämiseksi verotuloja tulee kasvattaa, mutta vain synnyttämällä kasvua, tekemällä aiempaa tuottavampaa työtä sekä mahdollistamalla täsmätyökykyisten työllistymisen – ei kurittamalla verotuksella alati hupenevaa veroja maksavaa joukkoa: työssäkäyvät ja yritykset.
Tämä tietenkin edellyttää moninaista asennemuutosta meistä itse kussakin.
Valtion tasolla haettavat tehostamistoimet ovat yskineet hinkuyskän lailla riittämättömin tuloksin. Lakien ja asetusten määräämistä velvoitteista sekä palveluista on selvittävä yhä pienemmillä resursseilla, mutta valtionvirastojen suurimpia kulueriä ovat palkkakulut. Esimerkiksi ely-keskusten ja hyvinvointialueiden säästötalkoot tarkoittavat suoraan pidempiä palveluaikoja. Hengiltä säästäminen on lyhyt tie.
Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää toteaa julkisen keskustelun julkisten palveluiden rahoittamisesta olevan aiheellinen. En voisi enempää olla samaa mieltä.
Petra Hautala
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari