Hyvinvointialueet eivät selviä nykyisistä tehtävistään ilman lisää tukea – hallituksen säästölinja uhkaa ajaa terveyspalvelut kriisiin. Kustannusten nousu, henkilöstöpula ja kasvavat palvelutarpeet ovat ajaneet alueiden talouden tiukille, eikä tilanne tule helpottumaan ilman selkeitä poliittisia päätöksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti vahvistaa tämän: hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen tarvitaan enemmän joustoa ja tukea. Nyt tarvitaan tekoja, sillä leikkaukset eivät nopeuta hoitoon pääsyä – ne pahentavat hoitojonoja ja kuormittavat henkilöstöä entisestään.
Sote-uudistuksen päätavoite oli turvata palvelut yhdenvertaisesti koko maassa. Tämä tavoite on vaarassa jäädä pelkäksi puheeksi, jos hyvinvointialueita pakotetaan kattamaan alijäämänsä epärealistisin säästötoimin. Alueet vastaavat välttämättömistä lakisääteisistä palveluista, kuten terveydenhuollosta, vanhuspalveluista ja pelastustoimesta. Nämä eivät ole menoeriä, joista voi leikata ilman vakavia seurauksia. Jos alueet ajautuvat leikkaamaan palveluita tai siirtämään kustannuksia kuntien vastuulle, maksajiksi joutuvat tavalliset ihmiset – etenkin pienituloiset, jotka ovat eniten riippuvaisia julkisista palveluista.
Arviointineuvosto nosti esiin myös vakavan uhan: yksityinen terveyssektori valtaa alaa julkisten palveluiden heikentyessä. Jos hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan, yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan yksityisiin palveluihin, mikä syventää terveyseroja ja vaarantaa yhdenvertaisuuden. Kaikilla ei ole varaa maksaa yksityislääkärin laskuja, eivätkä palvelut saa ajautua vain niiden ulottuville, joilla on varaa maksaa.
Alijäämien kattamisen aikataulu on yksinkertaisesti liian tiukka. Tämä on selkeä viesti hallitukselle: hyvinvointialueille on annettava lisää joustoa taloutensa tasapainottamiseen. Tämä ei ole poliittinen mielipide, vaan asiantuntijoiden arvio. Hallituksen on ymmärrettävä, että hyvinvointialueiden ongelmia ei ratkaista rankaisemalla niitä budjettiraameilla, jotka eivät ota huomioon palvelutarpeiden todellista kasvua. Kyse ei ole vain numeroista budjettikirjassa, vaan siitä, saavatko ihmiset ajoissa hoitoa, apua ja turvaa.
On selvää, että julkista taloutta on hoidettava vastuullisesti, mutta vastuullisuus ei tarkoita sitä, että ihmisiltä viedään perusturva. Jokainen leikkaus julkisesta terveydenhuollosta maksaa tulevaisuudessa enemmän, kun hoitojonoista tulee pidempiä ja ongelmat vaikeampia ratkaista.
Hyvinvointialueiden tehtävä on turvata jokaisen suomalaisen oikeus hoitoon ja palveluihin. Tämä tavoite ei saa jäädä säästöjen jalkoihin. On hallituksen vastuulla varmistaa, ettei ihmisiltä viedä palveluita, joita he tarvitsevat elääkseen terveinä ja turvassa. Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka tekevät tästä mahdollisen.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta