Hyvinvointialueen nyt valituilta luottamushenkilöiltä vaaditaan tehokkaampaa johtamista. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen itsenäisyys on vaakalaudalla, jos tahti ei muutu. Palvelun laskuun ei ole varaa. Ikäihmisten kohtelu tarvitsee selvää tasonnostoa. Johtamisessa on paljon tehtävissä. Esimerkiksi useita tunteja kestävät kokoukset eivät ole järkeviä päätöksenteon kannalta. Asioita pitää valmistella paremmin ennen kokouksia.
”Vuoden 2024 alijäämä nousi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, ja suurin syy oli vuosien 2019–2021 kuntapohjaisen järjestelmän osaamattomuus, ohjelmapuutteet ja välinpitämättömyys diagnoositietojen tallentamiseen ja tarkistamattomuuteen, ja siitä johtuu tulorahoituksen merkittävä suhteellinen heikkeneminen vuosina 2023 ja 2024. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituksesta 85 % tulee palvelutarpeen diagnoositietojen kautta. Koko maan keskiarvo on 80 %. Diagnoositietojen puutteet/virheet vaikuttivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talouteen suuresti. Etelä-Pohjanmaan rahoitusta kanavoitui diagnoositiedot kunnossa olevien hyvinvointialueiden hyväksi ”, sanoo soteasiantuntija Jarmo Korhonen. Korhonen kävi luennoimassa asiasta hyvinvointialueen valtuutetuille.
Etelä-Pohjanmaan asukkaille tehdyt erikoissairaanhoidon diagnoosit Seinäjoen keskussairaalassa ja ostopalveluina tehdyt diagnoosit muissa keskus- ja yliopistollisissa sairaaloissa tuovat rahoituksesta 85 % Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tietojen oikeellisuus pitää olla 99 %. Vuosien 2019–2022 taso on ollut 70–85 %, sanoo Jarmo Korhonen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2022 tarkistamattomien diagnoositietojen vaikutus on kymmeniä miljoonia euroa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutettujen on tiedostettava, että tilivuoden 2025 talousarvio ja tilivuoden 2026 taloussuunnitelma eivät ole hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti tasapainossa, kun otetaan huomioon tilivuosien 2023 ja 2024 kertynyt alijäämä. Hyvinvointialueen alijäämä pitää olla lain mukaan hoidettu pois 2026 lopussa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen taloutta ja palveluita heikentää väestön määrän väheneminen. Väestön väheneminen, joka on sidottu asukasmäärään, heikentää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitusta 4–5 miljoonaa euroa vuosittain.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvoitialueella on hyvät mahdollisuudet säilyä itsenäisenä, mutta se vaatii luottamushenkilöiltä ja johdolta tarkempaa otetta ja luovuutta parantaa palveluja.
Pauli Kankaanpää
Seinäjoki