Pohjanmaan hyvinvointialue lisää talousarvioonsa 43 miljoonaa euroa.
Syy on tekninen. Hyvinvointialueen piti tehdä tälle vuodelle liian tiukka talousarvio.
Sen piti näyttää siltä, että se kattaa vuosina 2023 ja 2024 toiminnasta kertyneet alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän vuoden talousarviossa tavoitellaan 52 miljoonan euron ylijäämäistä tulosta.
– Silloin ei voinut laillisesti tehdä muuta kuin talousarvion, joka tasapainottaa tuloksen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen Ilkka-Pohjalaiselle.
– Tiedettiin, että siitä on mahdotonta selvitä.
Silloin oli tiedossa, että on tulossa väliaikainen lakiesitys. Sen ansiosta hyvinvointialueet voivat hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Hyvinvointialue teki siis syksyllä valinnan, että tekee epärealistisen talousarvion.
Ostopalveluille budjetoitiin paljon vähemmän rahaa, mitä niihin todellisuudessa kuluu.
Nyt hyvinvointialue on elänyt vuoden ensimmäisen neljänneksen, ja osavuosikatsaus näyttää ylijäämän olevan vain miljoona euroa.
Talousarvioon täytyy tehdä muutos. Viime vuoden budjettia tehtäessä vähennettiin asiakaspalveluista, ja nyt rahat palautetaan sinne.
Maanantaina kokoontunut aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle talousarvion muutosta niin, että ylijäämää tavoiteltaisiin 9,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialue voi myöhemmin hakea lisäaikaa alijäämän kattamiseen.
Loput alijäämät katetaan vuosina 2027–2029, jos valtiovarainministeriö myöntää siihen luvan.
Sairaalapalveluiden asiakaspalveluihin lisätään 26 miljoonaa euroa.
Asiakaspalveluihin koti- ja asumispalveluissa tulee 3,5 miljoonaa lisää.
Sairaalapalveluiden ja vammaispalveluiden asiakaspalveluiden kustannuslisäyksiin lisätään 7,9 miljoonaa.
Sijaismäärärahaan laitetaan 5,5 miljoonaa.
Maksutuotot vähenevät 125 000 eurolla maksutonta synnytyshoitoa koskevan päätöksen mukaisesti.
Aluehallitus hyväksyi myös tulevaisuus- ja kehittämisohjelman, kertoo hyvinvointialue tiedotteessaan.
Suurimmat muutokset on tarkoitus tehdä niissä palveluissa, joissa Pohjanmaan palvelurakenne on edelleen muuta maata raskaampi ja toiminta kalliimpaa.
Tulevina vuosina ei ole tarkoitus käydä koko henkilöstön kattavia yhteistoimintaneuvotteluja. Pienemmät yhteistoimintaneuvottelut ovat mahdollisia. Henkilöstön vähennykset pyritään tekemään luonnollisen poistuman, kuten eläköitymisten, kautta.
Säästöihin on muitakin toimenpiteitä.
Vammaispalveluihin tulee muun muassa kevyempää asumista.
Mielenterveyspalveluissa päihdekuntoutus järjestetään uudelleen, erikoislääkäreiden ostopalveluita vähennetään ja potilaita siirtyy valtion mielisairaalasta omaan toimintaan.
Erikoissairaanhoidossa ostopalveluita vähennetään, välinehuoltoa tehostetaan ja henkilöstövähennykset tehdään eläköitymisten kautta. Erikoissairaanhoitoa, kuten rintasyöpäkirurgiaa ja sädehoitoa, myydään. Erikoissairaanhoidon paikkoja vähennetään.
Suun terveydenhuollossa palveluiden ostoa vähennetään, samoin paikallista jononpurkua. Myös hammaslääkäreiden henkilöstövuokrausta vähennetään.
Kiinteistöjä, jotka eivät ole omassa käytössä, yritetään myydä.