Ensimmäiset hyvinvointialueen vaalit käydään tammikuun aikana 2022.
Näissä vaaleissa valitaan 59 valtuutettua , jotka päättävät hyvinvointialueen asioista sosiaali ja terveyspuolella. Mukana tässä on vielä palo ja pelastustoimi.
Myös seutukannallisia hyvinvointialueita on mukana, niissä toimii lähipalveluita. Tässä vaiheessa on tietenkin hyvin ennenaikaista sanoa mikä on lähipalveluiden toiminnallinen saatavuus.
Yksi tärkeimpiä asioita on, että meillä olisi riittävästi saatavilla osaavaa henkilökuntaa.
Meillä on kahdenlaisia ehdokkaita. Toiset painottavat maakunnallista toimintamallia ja luottavat, että maakunnasta meidän palvelut hoituvat automaattisesti leveiden hartioiden kautta.
Näin asioiden laita ei ole. Meidän oma toimintamme on hyvin ratkaisevassa roolissa, myös näiden palveluiden turvaamiseksi. Tästä syystä on tehty niin sanottu alueellinen malli, jossa pyritään vaikuttamaan asioiden kulkuun ainakin alkuvaiheessa.
Organisaatiot poistuvat ja toiminta tässä suhteessa aivan varmasti vaikeutuu. Siksi on tärkeää, että alueelta on hyvinvointialueen valtuustossa asiansa osaavia sote-puolen luottamushenkilöitä, joilla on laajamittainen kokemus asioiden kulusta menneessä aikakaudessa, josta on kertynyt kokemusta ja näkemystä niin sosiaalipuolen kuin terveydenhoidonkin osalta. Mitkään tittelit tässä asiassa eivät auta.
Itselläni on Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnassa ja omassa organisaatiossa 12 vuoden kokemus. Kunnalliselta luottamusmiespuolelta 40 vuotta, myös maakuntavaltuustossa olen toiminut.
Hyvinvointialueilla on velvollisuus taata asukkaiden palvelut kaikissa olosuhteissa.
Hyvinvointialueiden on pidettävä kiinni sote-alan työntekijöistä työoloja ja palkkoja parantamalla. Vaikka palkkapolitiikka ei varsinaisesti kuulu tämän hallinnonpiiriin, me voimme kuitenkin edistää tätäkin puolta. Palkka harmonisointia tulee tapahtumaan ja se parantaa ainakin jonkin verran tätä asiaa.
Vahvat julkiset palvelut on pidettävä yllä. Suomella ei ole varaa yhteenkään hoivakotikatasrofiin tai inhimillisen hoidon laiminlyöntiin.
Meillä on omassa talousarviossa 37 miljoonan menot ja yhteistoiminta-alueella kokonaisuutena noin 63 miljoonaa euroa. Kolme kuntaa. Alajärvi, Vimpeli ja Lappajärvi.
Valtio ottaa kunnilta nämä sote-puolen rahat , jotka ovat noin 20 miljardia euroa. Näistä aluevaltuustot sitten päättävät hyvinvointialueilla.
Olli Ketola (vas.)
aluevaltuustoehdokas
Alajärvi