Suomen kansaa valistettiin 1960-luvulla turvavyön käytöstä, ja eräässä tv-gallupissa kuultiin yhtä varhaisista salaliittoteoreetikoista. Toimittaja kysyi ikämiesautoilijalta, miksi tämä ei käytä turvavyötä.
”Se on humpuukia. Sitä myi eräs määrätty firma, ja siihen on menny autofirmat joukkohon kans.” ”Mitä varten se humpuukia on, kun tilastot osoittaa...? ”Joo, joo, markan rahalla saarahan niin monellaasta tilastua.” ”Miten niin? Minut on turvavyöt pelastaneet kaksi kertaa.” ”Mutta mua ne ei oo pelastanu koskaa.”
Terve epäluuloisuus on paikallaan, vaikka asenne tilastoihin olisi lähtökohdiltaan myönteisempi kuin 1960-luvun turvavyöskeptikolla. Tästä esimerkiksi sopivat maanantaina julkistetut maaliskuun työllisyystilastot, joiden sanoma on myönteinen.
Elämme historiallisia aikoja, mutta alenevien työttömyyslukujen taustalla jyräävät työllisyyskehitystä eri suuntiin vetävät rakenteelliset ongelmat.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Manner-Suomessa keskimäärin 9,5 prosenttia ja alhaisin pohjalaismaakunnissa: Pohjanmaan ely-keskuksen alueella 5,8 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan alueella 6,5 prosenttia.
Ilman taustatietoja voisi kummastella, miksi esimerkiksi Seinäjoella oli työttömiä 2127 ja samaan aikaan avoimia työtehtäviä 2077. Peruskoulumatematiikalla tuo tarkoittaisi, että vailla työtä olisi vain 50 työtöntä työnhakijaa.
Työttömyys ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta vaihtelevat kuitenkin rajusti aloittain. Tämä ns. kohtaanto-ongelma näyttää pahenevan kuukausi kuukaudelta erityisesti hoiva-aloilla ja teollisuudessa.
Vaikka pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä vähenee, yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyys on raskasta ihmiselle ja kallista kunnille, jotka maksavat työmarkkinatuen kuntaosuuksia vuosittain jopa miljoonilla.
Parhaillaan käynnissä olevan kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa ja työllistymistä nopeuttaa järjestämällä työvoimapalvelut kuntien kautta. Koko maan kattavana uudistus on tulossa voimaan vuonna 2024.
Aktiivimalli 2:n nimen Suomessa saanut työnhakumalli tuli voimaan maanantaina 2.5. kaikissa TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa. Se velvoittaa työtöntä karenssin uhalla ahkeraan työnhakuun, mutta takaa samalla yksilöllisemmän palvelun. Toivoa sopii.
Työttömyystilastojen taustoitus vie ilon uutisesta samalla tavalla kuin se vanha journalistien hokema, että tarkistaminen on pilannut monta hyvää uutista.