Erilaisten verkossa käytävien keskustelujen perusteella terveellinen syöminen kiinnostaa monia suomalaisia.
Eikä ihmekään, sillä se on keskeinen ihmisen hyvinvointia edistävä tekijä säännöllisen liikunnan lisäksi. Ylensyömisen välttämisen ohella on olennaista tarkkailla, millaista ruokaa päivittäin suuhunsa laittaa.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on huomauttanut YLE:lle elokuussa 2023, että suurin osa ultraprosessoiduista ruoista on ravintoainesisällöltään epäterveellisiä.
Muun muassa pieni kuitupitoisuus, korkea energiatiheys ja matala ravintoainetiheys kielivät epäterveellisyydestä. Ultraprosessoitu ruoka on teollisesti pitkälle käsiteltyä.
Pakastepizzat, virvoitusjuomat, sipsit sekä monet leivonnaiset ja makkarat ovat esimerkkejä pitkälle prosessoiduista ruuista. Heikosti ravitsevaa ruokaa kannattaa luonnollisesti mahdollisuuksien mukaan välttää.
Vaikka suomalaisen ruokavalio on pitkälti yksilöiden ja perheiden vastuulla, on myös elämäntilanteita, joissa yksilö tai perhe ei pääse suoraan valitsemaan, mitä lautaselle lopulta päätyy.
Tutuin arjen esimerkki tästä lienee lapsen kouluruoka. Siksi ei olekaan aivan yhdentekevää, millaisia päättäjiä kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan äänestää. Poliitikot ovat viime kädessä vastuussa suuntaviivoista ja ohjeistuksista, joiden perusteella kouluruoka valmistetaan.
Ihmettelen, että kouluissa tarjoillaan pääosin rasvatonta maitoa. Osteoporoosi aiheuttaa vuosittain Suomessa noin 45 000 murtumaa.
Onko rasvattoman maidon yhteyttä osteoporoosiin tyhjentävästi tutkittu? Saisivatko kuntien päättäjät kouluihin myös kevytmaidon?
Ruoan laadun lisäksi olennaista on ruoan alkuperä. Usein jälkimmäisellä voikin vaikuttaa myös ensin mainittuun kohtaan.
YK-järjestöjen määritelmän mukaan ruokaturva tarkoittaa tilaa, jossa kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, ja joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän.
Keskeinen tekijä ruokaturvan varmistamisessa Suomessa on kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytysten varmistaminen. Päättäjien vastuulla onkin pitää huolta siitä, että lainsäädäntö tukee tätä tavoitetta, eikä toimi sen esteenä.
Suomalaisen ruoan päivää vietettiin ihan vastikään perjantaina 4.9.2026. Suurkiitos tämän päivän mahdollistamisesta kuuluu Suomen maataloustuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Ne muodostavat ruokaturvamme ja huoltovarmuutemme perustan.
Haluaisinkin toivottaa näin jälkeenpäin: Hyvää suomalaisen ruoan päivää!