Skitsofrenia on pitkäaikainen vakava mielenterveyshäiriö, joka aiheuttaa erilaisia ongelmia ja huolta sairastavalle ja läheisille. Sairaus on luonteeltaan monimuotoinen ja hoitovasteeltaan yksilöllinen. Sitä sairastaa noin yksi prosentti väestöstä, Suomessa noin 55 000 henkilöä. Sairaudesta huolimatta ihminen voi elää toiveikasta, osallistuvaa ja tyydytystä tuottavaa elämää.
Sairastuneilla on enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan. Psykiatrian avohoitoistuminen, lääke-, terapia- ja psykososiaalisten hoitojen kehittyminen sekä sairauden varhaisempi tunnistaminen ja hoidon aloitus ovat parantaneet skitsofrenian hoitotuloksia. Lähes kaikki sairastuneet kuntoutuvat avohoidossa pärjääviksi. Ennustetta voidaan parantaa varhain aloitetulla yksilöllisesti kohdennetulla monipuolisella hoidolla. Erilaisia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä tulisi olla saatavilla hoitoyksiköissä. Tärkeää on myös omahoidolliseen ja nettityöskentelyyn ohjaaminen.
Hoitotulosten paraneminen edellyttää myös skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen mukaisten hoitomenetelmien systemaattista käyttöä. Näihin kuuluvat lääkehoidon ja muiden biologisten hoitojen ohella psykososiaaliset hoitomuodot, kuten koulutuksellinen terapia, perhetyö, kognitiivinen kuntoutus, ja erilaiset terapiat. Suosituksessa painotetaan myös somaattisen terveyden edistämistä ja työelämään valmentavaa kuntoutusta. Kansallinen psykoosin hoidon laaturekisteri edistää hoidon laatua.
Toipumisorientaatiosta, jossa painotetaan yksilöllisiä voimavaroja, toivoa, osallisuutta, ja positiivista mielenterveyttä, on tullut tärkeä hoitoa ohjaava ja toipumista tukeva periaate. Sairastuneen omat näkemykset ja toipumisen henkilökohtainen merkitys ovat keskeisiä hoidossa painotettavia asioita. Keskeistä on myös se, että toipuminen ei tarkoita paluuta aikaan ennen läheisen sairastumista, siihen kun ”kaikki oli vielä hyvin”, vaan uuden löytämistä. Siinä FinFami-kentän tarjoamilla tukimuodoilla on suuri rooli.
Skitsofrenia on yksi kalleimmista sairauksista. Tätä selittää varhainen sairastuminen ja pitkäkestoisuus. Kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin miljardi euroa/vuosi. Lähes puolet kustannuksista kertyy työpanosten menetyksistä, noin neljäsosa lääketieteellisistä hoidoista ja noin neljäsosa sosiaalihuollosta. Sairaus aiheuttaa yleensä pitkäaikaisen, vuosia kestävän työkyvyttömyyden. Osa sairastuneista ei koskaan toivu työkykyisiksi, mutta monien työelämään paluuta ja siellä pysymistä voidaan edistää tutkitusti tehokkailla tukimuodoilla, kuten sijoita ja valmenna -toimintamallilla. Näin vähennetään työpanosten menetysten aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Työkyvyn täydellinen palautuminen on mahdollista osalle sairastuneista.
Yhteiskunnassa vallitsevat asenteet ja sairauteen liittyvä leima voi vaikeuttaa toipumista ja työelämään palaamista. Tutkitun tiedon lisääntymisen myötä ymmärrys skitsofreniasta kehittyy, stigma vähenee ja toipumisennuste paranee. Osaamisen jalkauttaminen käytäntöön tuo realistista toivoa sairastuneiden ja läheisten kohtaamiseen.
Jukka Kärkkäinen
psykiatrian vastuualuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue (Suomen Psykiatriyhdistyksen edustaja)
Laura Hiekkala-Tiusanen
kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi, Pohjois-Savon hyvinvointialue (Suomen Psykologiliiton edustaja)
Tiina Puranen
toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto-FinFami ry
Kirjoittajat edustavat Skitsofreniakoalitiota, jonka tavoite on skitsofrenian vaikuttavan hoidon edistäminen