Kolumni

Hyvä me­dia­lu­ku­tai­to turvaa de­mo­kraat­tis­ta yh­teis­kun­taa

-
Kolumni

Tiesitkö, että Tiktok on 13–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa seuratuin uutislähde? Joka kolmas 16–44-vuotias kokee uutisten seuraamisen vaikeaksi. Monet nuoret eivät tiedä, mihin mediaan voi luottaa.

Tiesitkö, että yhä useampi perustaa tiedonhakunsa Googlen AI-yhteenvetoon ymmärtämättä, että se saattaa syöttää meille täyttä puppua ja keksittyjä lähteitä? Tai sen, että nuoret pitävät Facebookia mediana? Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, ettei alustaa enää moderoida, sillä Meta luopui vuoden alussa faktantarkistuksista ja höllensi moderointikäytänteitään.

Kuten Yle asiasta kirjoitti, jatkossa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä halventavat kommentit ovat ihan okei sananvapauden nimissä. Miksi? Koska Amerikassa tuli kiire olla hyvää pataa uuden presidentin kanssa.

Alussa mainitsemani nostot ja paljon muuta löytyvät pian julkistettavasta pohjoismaisesta medialukutaitoon keskittyvästä tutkimusraportista. Raportti valottaa medialukutaidon nykytilaa ja panee miettimään, millaisessa mediaviidakossa, valeuutisten suossa ja informaatiovaikuttamisen lumihangessa me tänä päivänä tarvomme.

Olen huolissani: Tunnistammeko enää oikeaa journalismia, kun sen näemme? Ymmärrämmekö, että meihin vaikutetaan jatkuvasti eri kanavien kautta? Tällä tekoälyn aikakaudella kyky arvioida kriittisesti tekstiä, kuvaa ja ääntä on olennainen taito ja osa demokraattisen yhteiskunnan perustuksia.

"Pysähdy arvioimaan uutisia, kuvia ja ääntä. Ovatko ne oikeita vai tekoälyn tai valeuutisia tuuttaavan tahon tuotoksia?"

Vaikka viittaan alussa nuoriin Tiktokin käyttäjiin, ei se tee meistä aikuisista yhtään sen parempia medialukutaitomme osalta.

Haksahdamme jatkuvasti jos jonkinlaisiin kiertokirjeisiin, kalasteluviesteihin, trollivaikuttamiseen ja misinformaation levittämiseen. Eli levitämme tahattomasti keksittyä tai virheelliseen tietoon perustuvaa uutista, koska emme ole arvioineet sitä, tarkistaneet lähteitä ja lukeneet klikkiotsikkoa pidemmälle.

Kun disinformaation – pahantahtoisesti ja tarkoituksella harhaanjohtavan tiedon – levittäminen alkaa heikentää luottamusta oikeisiin uutisiin, ja valeuutiset naamioidaan todeksi, demokraattinen yhteiskunta on vaarassa. Tämä on jo näkyvissä ympäri maailmaa, eikä vähiten Atlantin toisella puolella. Puhumattakaan itänaapurista.

Toivoisinkin, että käyttäisit hetken seuraavan Google-haun yhteydessä siihen ajatukseen, että skrollaisit sittenkin AI-yhteenvetoa pidemmälle, oikeisiin lähteisiin. Pysähtyisit arvioimaan uutisia, kuvia ja ääntä. Ovatko ne oikeita vai tekoälyn tai valeuutisia tuuttaavan tahon tuotoksia?

Älä mene halpaan. Pelasta demokraattinen yhteiskunta.

Sanna BondasKirjoittaja on Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja