Kelloja siirrettiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tunti taaksepäin. Talviaikaan, eli niin sanottuun normaaliaikaan, siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin kello neljästä kolmeen. Hyvä muistisääntö on se, että kelloja siirretään aina kesää kohti.
Epari kiersi kaupungilla katsomassa, missä julkisia kelloja on. Jokaisen kellon siirtämisessä oikeaan aikaan on kova homma.
Seinäjoen kaupunkikuvaa koristavat lukuisat kellotaulut. Siitä huolimatta aika tarkistetaan nykyään matkapuhelimesta. Älypuhelimissa kello on aina ajallaan, ja kesä- sekä talviajan muutokset tapahtuvat itsestään. Rannekellosta on tullut koriste, jossa viisareita tärkeämpää on usein sen ulkonäkö ja merkki.
Seinäjoki pitää kuitenkin edelleen huolen siitä, että puhelimen akun loppuminen ei estä ajassa pysymistä. Monen rakennuksen julkisivua koristaa kello.
Pankkien kellotaulut reunustavat Keskustoria
Epari kävi Keskustorilla kyselemässä ohikulkijoilta kellonaikaa. Suurin osa kaivoi puhelimensa esiin. Vain muutama katsoi ajan rannekellosta. Yksi vastaaja huudahtaa kellonajan ulkomuistista. Kukaan ei aiokaan vilkaista viereistä seinäkelloa.
Kahden kellotaulun läheisyydessä istuva mies katsoo kysyttäessä ystävällisesti puhelimestaan ajan.
– Meinasin kyllä sanoa, että siinähän niitä kelloja on vieressä, mutta en kehdannut, mies naurahtaa.
Puhelin vie voiton
Juna-asemalla monilla on kiire. Nimettömänä pysyttelevä nuori ehtii kuitenkin pysähtyä hetkeksi keskustelemaan. Hän kertoo huomioineensa Seinäjoen keskustassa olevan paljon kelloja, mutta käyttää niitä ajan tarkastamiseen vain harvoin.
– Yleensä katson puhelimesta, sillä se on aina mukana. Kotoakin seinäkello löytyy, mutta myös siellä tarkistan ajan puhelimesta.
Vaikka perinteiset kellot ovat väistymässä älylaitteiden tieltä, ovat ihmiset yhä riippuvaisempia ajasta ja sen kulusta. Puhelimet mittaavat ruutuaikaa, älykellot uniaikaa. Työtunnit lasketaan tarkkaan ja moni lomaileekin minuuttiaikataulun mukaisesti.
Ajanoton lyhyt historia
Ensimmäinen ajan mittari oli maahan pystytetty keppi, jonka
maahan heittämä varjo liikkui Auringon kierron mukaan.
Ensimmäinen kellotyyppi, aurinkokello, kehitettiin jo 3500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Aurinkokellon jälkeen on käytetty muun muassa esimerkiksi
vesi- ja kynttiläkelloja sekä tiimalaseja.
Erilaisia kelloja ovat olleet muun muassa tasku- ja kaulakellot,
heilurikellot sekä kaappi- ja käkikellot.
Soittamalla lankapuhelimella Neiti Ajalle kellonajan sai selville vuosina 1936–2012. Rannekello ja kännykät tekivät neidistä työttömän.
Juttu on julkaistu Eparissa hieman muuteltuna 20.9.2023.
