Hyön­tei­set­kö hu­pe­ne­vat maa­pal­lol­ta? – Suo­mes­sa kehitys on ihan toinen: Uusia tu­lok­kai­ta on mo­nin­ker­tai­ses­ti enemmän kuin hii­pu­via

Neitoperhonen tuli Suomeen 1970-luvulla. Laji oli hyvin harvinainen 1980-luvulle astu. Nyt se elää runsaslukuisena Oulun korkeudella ja sitä on myös tavattu paljon pohjoisempanakin, kertoo yli-intendentti Marko Mutanen. KUVA: Mikko Halvari
Neitoperhonen tuli Suomeen 1970-luvulla. Laji oli hyvin harvinainen 1980-luvulle astu. Nyt se elää runsaslukuisena Oulun korkeudella ja sitä on myös tavattu paljon pohjoisempanakin, kertoo yli-intendentti Marko Mutanen. KUVA: Mikko Halvari

Suomessakin voitaisiin silti toimia enemmän hyönteisten elinympäristöjen turvaamiseksi. Asiantuntija lisäisi luonnonniittyjä ja lopettaisi soiden ojittamisen. Se, mitä tapahtuu tulokkaiden myötä alkuperäisille hyönteislajeille, on kiistanalainen juttu.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä