Seinäjoen kaupungin mailla, Kyrkösjärven rannoilla, on edelleen kymmeniä veneitä. Ne on jätetty maastoon ilman maanomistajan lupaa.
Tilanne on kuitenkin parempi kuin toukokuussa, jolloin ainakin pari sataa venettä lojui järven rannoilla ja patovalleilla. Veneitä on kesän aikana haettu järveltä Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen käskystä. Rantojen piti olla tyhjänä kesäkuun puolivälissä.
Seinäjoen kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalo kertoo, että ilmoituksesta huolimatta osa veneen omistajista ei reagoinut asiaan. Erillinen poistokehotus vietiin yli sataan veneeseen. Siinä ilmoitettiin, että lokakuun alussa Seinäjoen kaupunki ja ely-keskus katsovat, ettei veneellä ole omistajaa ja ne haetaan pois. Tämän jälkeen veneitä ei enää palauteta omistajille.
Määräaikaa jatkettiin lokakuun alkuun.
– Käyttökelvottomat veneet viedään kaatopaikalle ja paremmat varastoidaan. Mietimme myöhemmin, mitä veneille tehdään, Hirvensalo selvittää.
Lisää paikkoja pikana
Kaupunkilaiset eivät olleet tyytyväisiä veneiden siirtokäskyyn, sillä varsinkaan rivi- ja kerrostaloissa asuvilla ei ole mahdollisuutta veneen säilyttämisen omalla pihallaan.
Seinäjoen kaupunki ja ely-keskus reagoivat luvallisten venepaikkojen puuttumiseen nopeasti, vaikka vielä keväällä Hirvensalo kertoi, ettei kaupunki venepaikkoja tee.
– Päätimme kuitenkin laajentaa Pruukinrannassa olevaa aluetta. Paikkoja oli 25 ja niitä on kesän aikana tehty 44 lisää, Hirvensalo kertoo.
Heti hommiin
Alueen rakensivat Lakeuden Elämysliikunnan talkoolaiset.
– Kun pyyntö tuli, aloitimme työt heti seuraavana päivänä. Kymmenkunta miestä on ahkeroinut järvellä monta kertaa viikossa, selvittää toiminnanjohtaja Hannu Salo.
Pruukinrannan laajennusosa otettiin käyttöön lokakuun alussa.
– Alue tuli tarpeeseen. Vain muutamia paikkoja on jäljellä, Salo tietää.
Kokonaan uuden veneparkin kaupunki rakennuttaa Lakeuden Elämysliikunta ry:llä Kyrkösvuorentien reunaan. Sinne mahtuu 25 venettä. Alue valmistuu kesäksi.
Rakennuskulut puoliksi
Ely-keskuksessakin pistettiin töpinäksi. Se rakennutti kesän ja syksyn aikana kolmisenkymmentä venepaikkaa Bullerinlenkin tienoille ja Hamarintien eteläpäähän.
– Molemmat paikat ovat viimeistelyä vaille valmiita, iloitsee ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tomi Mäki.
Venepaikkojen rakentamiskulut jaetaan Seinäjoen kaupungin ja ely-keskuksen kesken. Molempien osuus on noin 15 000 euroa.
Kaupunginpuutarhuri kertoo, että veneiden poistoa Kyrkösjärven laittomilta paikoilta viivytetään vielä hieman.
– Veneitä ei siirretä pois ennen kuin meillä on tarjota kolme uutta säilytyspaikkaa, Hirvensalo lupaa.
Veneiden säilytyspaikkoja pitäisi olla nyt tarpeeksi. Veneparkkeja on Kyrkösjärvellä pian 140, sillä Lakeuden Elämysliikunnalla on ollut jo muutaman vuoden 25-paikkainen venelaituri uimapaikan luona. Siellä veneitä voi pitää vain kesällä.
Siivoustarvetta oli
Karhuvuorella asuva Virpi Takala lenkkeilee Kyrkösjärven maisemissa harva se päivä. Hän on huomioinut, että rannoilla olevat veneet ovat kesän aikana vähentyneet.
– Kyllä rannat jo siistimistä kaipasivatkin. Veneet ovat häirinneet esteettistä silmääni ja varmaan monen muunkin. Ei näin hyviä liikuntapaikkoja täällä monta ole, Takala pohtii.
Paikkojen vuokraus
Lakeuden Elämysliikunta vastaa kaikkien Kyrkösjärven venepaikkojen vuokraamisesta.
Ympäri vuoden kestävä veneen säilytys maksaa 70 euroa. Kesäpaikasta veloitetaan 50 euroa.
