Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan vaikuttaa sumutukselta, että bulgarialaisyhtiö perustelee uusinta kaapelirikkoa vahingolla.
Bulgarialaisyhtiö liikennöi Kiinan omistamaa Vezhen-rahtialusta, jonka epäillään vahingoittaneen viikonloppuna Ruotsin ja Latvian välistä tietoliikennekaapelia. Yhtiö on myöntänyt saattaneensa aiheuttaa vauriot vahingossa.
Yhtiön mukaan laivan ankkuri pääsi valumaan mereen vaikeassa merenkäynnissä. Sääpalvelu Forecasta kerrottiin maanantaina STT:lle, ettei merisää ollut tapahtuma-alueella erityisen vaikea.
– Vaikuttaa siltä, että tämä on joku sumutus näiden muiden päälle. Se yhdistyy myös siihen voimakkaaseen uutisointiin, jossa yritettiin nostaa valtavirtaiseksi sitä tulkintaa, että nämä ovat vahinkoja kaikki, Savolainen sanoo STT:lle.
Savolainen viittaa useisiin Itämerellä rikkoutuneisiin kaapeleihin. Kiinalaisalusten Newnew Polar Bearin ja Yi Peng 3:n sekä Venäjän varjolaivastoon mahdollisesti kuuluvan öljytankkerin Eagle S:n epäillään vahingoittaneen merenalaista infrastruktuuria Itämerellä toissa vuoden lokakuussa sekä nyt joulu-tammikuussa.
Savolainen ei ota tarkemmin kantaa siihen, kuka tai ketkä Hybridiosaamiskeskuksen näkemyksen mukaan ovat kaapelirikkojen takana.
– Joku tässä tekee jotain.
Ankkurin putoaminen äärimmäisen harvinaista
Savolaisen mukaan ankkurin putoaminen vahingossa kulussa olevalta alukselta on äärimmäisen harvinaista.
– Nyt niitä on tapahtunut sellainen tihentymä Itämerellä niin lyhyellä aikavälillä, että jos se olisi sattumaa, sen todennäköisyys olisi promillen sadasosia.
Savolainen sanoo, että ankkurit eivät irtoa pahassakaan kelissä, jos ne on kiinnitetty asianmukaisesti.
Bulgarialaisyhtiön laiva seilaa EU-maa Maltan lipun alla, mikä on Savolaisen mukaan erityispiirre, sillä aiemmat kaapelirikoista epäillyt alukset ovat kuuluneet EU-maiden ulkopuolisille valtioille. Lisäksi bulgarialaisyhtiön alus on vapaaehtoisesti ilmoittanut saattaneensa aiheuttaa vahingot.
Savolaisen mukaan ruotsalaisviranomaisten on väitetty olleen väkivaltaisia ottaessaan rahtialuksen haltuunsa, mihin hän ei usko. Ruotsalaisviranomaiset ovat takavarikoineet aluksen.
Suomi reagoi joulukuussa nopeasti kaapelivaurioihin ja otti Eagle S -aluksen kiinni. Savolaisen mukaan on selvää, että Suomen reagointi oli yllätys.
– Varsinkin yllätys oli todella nopea poliittinen reagointi. Nyt sitten nähdään toimia, joilla poliittinen reagointi yritetään saada näyttämään perusteettomalta.
Kaapelirikkojen estäminen ei mahdollista
Yksittäisten kaapelirikkojen estäminen ei ole mahdollista, eikä sitä voi edes pitää tavoitteena, Savolainen sanoo.
– Silloin, kun yksi kaapeli katkeaa, estetään muiden kaapelien katkeaminen ja varmistetaan, että tekijä jää kiinni.
Savolaisen mukaan tämä on riittävä tavoite, koska laivojen ollessa vakuustakavarikossa laivan arvoa voidaan käyttää vahingonkorvauksiin.
– Summat ovat tällöin niin suuria, että laivayhtiöiden ei ole mielekästä missään nimessä osallistua moiseen kähmintään, jos näytämme, että joka kerta käy näin.
Toiminnan on Savolaisen mukaan oltava monikansallista, jotta vaikutus tuntuu koko Itämerellä. Hänen mukaansa on odotettavissa, että tilanne Itämerellä muuttuu entistä vaikeammaksi. Siksi maiden on operoitava Itämerellä yhteistyössä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, Savolainen sanoo.
BTA: Aluksen miehistöä ei ole pidätetty
Ruotsissa kaapelirikon vuoksi takavarikoidun aluksen miehistön jäseniä ei ole otettu kiinni tai pidätetty, kertoo Bulgarian ulkoministeri Georg Georgiev bulgarialaisen uutistoimisto BTA:n mukaan. Georgiev kertoo saaneensa asiasta tiedon Ruotsin syyttäjälaitokselta.
Georgievin mukaan miehistön tueksi lähetettyä Bulgarian konsulia ei ole vielä päästetty alukselle. Aluksen miehistö saa kuitenkin liikkua vapaasti laivalla sekä myös nousta laivalta. Heidän yhteydenpitoaan sukulaisiin ei myöskään ole rajoitettu.
Sotilasliitto Natoon ja EU:hun kuuluvan Bulgarian ulkoministeri korosti, että maa tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen sabotaasin ja muun toiminnan, josta on haittaa kumppanimaille.
---
Korjattu klo 14.50: Viikonloppuna vaurioitui Ruotsin ja Latvian, ei Ruotsin ja Liettuan välinen tietoliikennekaapeli.