Entinen narkomaani ja huumekauppias, ”kuolemankauppiaana” tunnettu Kari KK Korhonen luennoi koululaisille ja vanhemmille huumeiden vaaroista.
Maanantaina 18.8. kello 18 on aiheesta kaikille avoin vanhempainilta Kauhavan koulukeskuksen auditoriossa. Sinne on kaikille avoin pääsy.
Korhosen Kauhavan-vierailun takana on Kauhavan helluntaiseurakunta.
– Helluntaiseurakunnasta tämä lähti. Myös yrittäjiä lähti mukaan osallistumaan kustannuksiin. Toivomme runsasta osanottoa vanhempainiltaan, kutsuu helluntaiseurakunnan nuorisotyöntekijä Joni Kuikka.
Korhonen puhuu oppilaille maanantaina Kortesjärven yläkoulussa, Kauhavan yläkoulussa ja lukiossa. Tiistaina ovat vuorossa Ylihärmän yläkoulu sekä Alahärmän yläkoulu ja lukio. Tiistai-iltana KK kertoo työstään Kauhavan helluntaiseurakunnan rukousillassa.
Korhonen on kokenut luennoitsija. Vuosien aikana hän on tavoittanut noin 800 000 nuorta ja on toiminut yhdessä kuntien, poliisien ja rikosseuraamusviraston kanssa.
Korhonen tunnetaan suorasukaisesta tyylistään. Hän pyrkii antamaan realistisen kuvan huumemaailmasta, mutta myös rohkaisemaan omalla kertomuksellaan hyviin valintoihin.
Töissäkäyvät käyttävät stimulantteja
Korhonen toteaa, että peukkuhuume eli alfa-PVP on suurten kaupunkien riesa, mutta että tämäkin aine tulee jokaiselle paikkakunnalle.
– Ja minnepä meidän pienten paikkakuntien nuoret lähtevät opiskelemaan kuin kaupunkeihin, hän lisää.
– Kun aloitin tämän työn, kuulijoina oli nuoria 7-luokalta ylöspäin, tänä päivänä isoissa kaupungeissa 5.- ja 6.-luokkalaisia. Työ on ennaltaehkäisevää. Se on aina edullisempaa.
Korhosen mukaan päihteiden käytön iso kuva on muuttunut. Koulutuksen tarve on suuri.
– Ennen päihteet näkyivät työpaikoilla maanantaisin ja perjantaisin. Nyt on päihteidenkäyttäjiä nuoremmissa sukupolvissa. He saattavat viikollakin käyttää stimulantteja ja tehdä töitä, mutta se ei näy poissaoloina. Kun se rupeaa näkymään, ongelma karkaa käsistä. Toki on jo riskitekijä, kun ollaan aineiden vaikutuksen alaisena, vaikka käytetään stimulantteja.
Huumeet aiheuttavat valtavasti ongelmia yhteiskunnan eri puolilla:
– Vaikkapa kaupoissa henkilökunnalle aiheutuu pelkotiloja ja sairauslomia.
Täysraittiutta takana 30 vuotta
Korhonen ei pidä itseään kokemusasiantuntijana.
– Mun kokemusasiantuntijuus on yli 30 vuoden takaa. Olen tehnyt töitä eri tahojen kanssa, kouluttanut muun muassa vartijoita sekä myös itseäni. Pyrin pitämään asiaa esillä myös sosiaalisessa mediassa ja saankin nuorilta todella paljon palautetta.
Valitusta ei ole liikaa. Korhonen saa itse yhteydenottoja vanhemmilta ja eri toimijoilta. Asia ei ole aivan mutkaton.
– Opetushallitus ja THL ovat vedonneet EU:n tutkimuksiin, joissa sanotaan, että kokemusasiantuntijaa ei tulisi käyttää koululaisten valistamisessa. Olen aivan samaa mieltä. Viime syksynä tapasin kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevan kaverin, joka oli ollut kolme kuukautta kuivilla. Jos hän kolmen kuukauden päästä valmistuu kokemusasiantuntijaksi ja ollut silloin puoli vuotta kuivilla, se on todella lyhyt aika.
– Kun mennään koululaisten eteen, kaikista kokemusasiantuntijoista ei ole siihen. Mutta me menetetään älyttömän suuri voimavara, jos tyrmätään suorilta, ettei käytetä ketään, hän pohdiskelee.
Kokeilut tehdään yleensä kaveriporukassa
Nuorille Korhosen viesti on se, että ei kannata lähteä edes kokeilemaan huumeita.
– Mitään et voita, mutta kaiken voit menettää.
Korhonen toteaa, että nuori lähtee harvoin tekemään huumekokeilua yksin.
– Siinä on kavereita. Itse en lähtisi aina sanomaan, että ne on ne toiset mukulat. Lähtökohta on, että meidän omat lapset on meidän vastuullamme. Ja kuten sanonta kuuluu, koko kylä kasvattaa. Se on viisautta.
Huumekaupat tehdään usein viestintäsovelluksissa
Nuoret tietävät oikeutensa, varsinkin siinä kohtaa, kun vanhemmat alkavat kysellä, missä olet, mitä teet ja kenen kanssa kommunikoit.
– Nuoret sanovat, että vanhemmat eivät saa lukea kännykän viestejä. He ovat väärässä. Nuoret vetoavat viestintä- tai postisalaisuuteen, mutta lastensuojelulaki velvoittaa vanhemmat, jos he epäilevät tai ovat huolissaan, esimerkiksi katsomaan lapsensa puhelimen viestit tai tarkistamaan, löytyykö sieltä Telegram tai muita sovelluksia. Lastensuojelulaki menee viestintäsalaisuuden yli, toteaa Korhonen ykskantaan.
Alaikäisetkin pystyvät hankkimaan Telegramin ryhmissä alkoholia, nuuskaa, tupakkaa ja huumeita.
Korhonen valmistaa vanhempia kohtaamaan tämän todellisuuden:
– Kehotan vanhempia ajattelemaan sellaisen ajatuksen, että jos he ovat liikenteessä ja näkevät kolarin, kuinka paljon helpompi on toimia, jos on käynyt ensiapukurssin.
– Samalla tavalla kuin ensiapukurssit ovat yleissivistävää oppia, sitä ovat myös vanhempainillat, joissa puhutaan päihteistä. Eihän kukaan meistä toivo, että pääsisi kolaripaikalle tai tekohengitystä antamaan, hän toteaa.
– Tuon nuorille esille päihteet ja väärien valintojen seuraukset. Puhun myös rikollisen elämäntavan ja helpon rahan ihannoinnista. Siltä vedän maton täysin jalkojen alta.
– Kerron myös omasta elämästäni, miten se muuttui huumeiden takia. Olen käyttänyt yli kymmenen vuotta. Vuonna 1993 elämä on jo itseltäni muuttunut, raitista elämää on tullut täyteen yli 30 vuotta.
Oireilevia nuoria on kaikenlaisissa perheissä
Iso ongelma on, että apua ei ole aina tarjolla.
– Mitä nopeammin ja varhaisemmin päästään puuttumaan, auttamaan ja tukemaan, nuorta ja perhettä, sen parempi. Kun nuori lähtee oireilemaan, perhe voi olla ihan hukassa, ihan kädetön. Silloin on tosi raskasta, että perheen ylle heitetään leima, että ei osata kasvattaa tai jotain muuta, Korhonen sanoo.
– Nuoria, jotka lähtevät oireilemaan ja joilta karkaa mopo käsistä, on ihan kaikenlaisista perheistä. Kun nuori päättää heittää hanskat tiskiin ja haistattaa koko maailmalle, ei siinä pysty tekemään mitään. Tarvitaan nopeaa reagointia yhteiskunnalta ja pysähtymistä.
"Persoonan oltava oikeanlainen, jotta nuoriin saa kontaktia"
Yhden satsauksen Korhonen näkee erityisen hyvänä:
– Koulunuorisotyöntekijä pitäisi olla joka paikkakunnalla. Ei vain niin, että meillä täällä on nuorisotila, jossa ollaan iltaisin.
Korhonen kehottaa kiinnittämään huomiota myös nuorisotyöntekijän valintaan. Persoonan on oltava oikeanlainen, jotta nuoriin saa kontaktia ja heidän kanssaan pystyy toimimaan.
– Vaikka olisi käynyt koulutuksen, se ei aina takaa sitä, että olet niin sanotusti vetovoimainen. Jos paikkakunnalla on muutama nuorisotyöntekijä, kannattaa katsoa tarkkaan, kuka haluaa ja kenestä on siihen.
”Kauhavalla on tekemisen meininki”
Korhonen nostaa kauhavalaisille hattua siitä, että teema otetaan nyt isosti haltuun.
– Tähän on lähtenyt mukaan kaupunki, nuorisotoimi, seurakunnat ja vielä yrittäjiä. Kun vedetään läpi kaikki alueet eli Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä ja Alahärmä, siinä on tekemisen meininki.
– Itse olen käytettävissä aamusta iltaan. Tehdään työpäivä kunnolla.
Korhosen työ nuorten ja päihdeperheiden kanssa on hiljattain palkittu Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla.
Viime huhtikuussa Kuopion Maaningalle muuttanut Korhonen on asunut Alajärvellä 17 vuotta. Hän oli siellä kaupunginhallituksessa ja nyt Kuopiossa samoissa luottamustoimissa.